Eveliina

tiistaina, syyskuuta 6

Hypnoterapiassa

Lukkari: terveystieto

Kerroin eilen, että tähän iltapäivään on tiedossa jotain hyvin mielenkiintoista ja se oli hypnoterapiasessio. Jepjep!

Jotkut teistä muistanee, että olen tuskaillut kynsinauhojen nyppimisongelman kanssa jo useaan otteeseen. Se vaan ei ota kadotakseen joten nyt kun kävi ilmi, että hieroja jolla olen käynyt tekee myös hypnoterapiahoitoja niin ajattelin, että jospa se tällä tavalla ratkeaisi.

Mitä se hypnoosi sitten on?
Noh, kyseessä on se sama unen ja valveolon välinen, syvän rentouden tila, jossa miettii, että olenko mä vielä unessa. Siihen pääsemisessä ei tarvita mitään kuvioita tai heilureita, vaan minä pistin silmät kiinni ja aloin rentoutua kuuntelemalla ja hengittämällä. Jossain vaiheessa sitten raajoja ei tuntenut enää ollenkaan ja se oli kuulemma erittäin syvän rentouden merkki. Merkillepantavaa oli myös se, että kun nukahtaa lentokoneessa ja pää alkaa retkottaa niin niska tulee kipeeksi, mutta kun se retkotti tuolla niin eipä tullutkaan.
Hypnoositilasta pääsee pois koska tahansa avaamalla silmät.

Mulle saneltiin sellaisia asioita kuten, "ei ole mitään syytä nyppiä sormia, joten se tapa kuuluu menneisyyteen" ja ajattelin siinä kohdassa itse, että onpa ihana rentouden tunne käsissä, tähän haluan palata. Samoin näin mielikuvia tilanteesta, jossa olen aina repinyt näpit parhaassa tapauksessa verille, mutta tällä kertaa kädet oli rennosti pöydällä ja ihailin omia kauniita sinisiä kynsiäni. Kävin tuon istunnon jälkeen Stokkalla manikyyrissä ja hieman yllättäen:


Mulla on huomenna vielä toinen istunto, jatkosta päätetään sitten kun nähdään miten tämä toimii.
Mulla on tapana hankkiutua nuivista tilanteista yli hengityksen avulla, esim. vaikka inhoan hämähäkkejä, voin mennä marjametsään kun vaan hengitän syvään jokusen kerran niin se tunne menee ohi ja unohdan koko hämisjutun. Huomenna kuulemma vahvistetaan tätäkin tapaa, jotta voin käyttää sitä hyväksi myös näiden pakkoliikkeiden kanssa.

Kerrottakoon, että kun mä lähdin sieltä istunnosta niin mun kädet oli ihan erilaisessa asennossa kuin sinne mennessä. Aika jännä tunne!

(Pikku anekdoottina: tietysti kun hämisesimerkki oli otettu esille, niin auton tuulilasin sisäpuolella juoksenteli yksi kun sinne taas istuin. Ei juokse enää.)

4 kommenttia:

insensibility kirjoitti...

Sulla on (tai oli) sama probleema kuin mulla. Kynsinauhojen nyppiminen tuli tilalle kun lopetin kynsien tuhoamisen jyrsimällä...

Eveliina kirjoitti...

Tämä ei oo mulla tullut minkään tilalle, ei edes röökin. Kynsiäkään en oo purrut kuin joskus lapsena. Tympee tapa, kertakaikkiaan!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä väri ja hienot kynnet!
Tiina V

Eveliina kirjoitti...

Kiitos Tiina V!
Jotenkin mun on nyt junailtava itseni säännöllisesti tonne manikyyriin niin tämä projekti helpottuis kummasti...