Eveliina

tiistaina, syyskuuta 20

Kahvakuula 27-10-77

Lukkari: liikunta

Kävin viikonloppuna nostamassa kuulaa vakavalla mielellä ensimmäisen kerran sitten kesäkuun alun 2014. Siitä on siis aikaa 27 kuukautta ja rapiat päälle. (Olisin väittänyt, että tuo oli toukokuuta, mutta alkaa näemmä dementia vaivata.)

Tulostavoite oli kaukana omista enkoista, mutta eipä näillä treenimäärillä kannata ahnehtia. Edeltävän viikon treenien perusteella tulin siihen tulokseen, etten sittenkään voi lähteä yrittämään edes kasin pacella, eli siis 8 toistoa minuutissa, vaan pitää tyytyä 7,5:een jos aikoo pitää sykkeen sillä tasolla että kestää täydet 10 minuuttia. Lopussa voi sitten yrittää kiriä jos vielä irtoaa.

Sillä siis mentiin.

Lämmittelyssä olo oli perinteinen "onpa painavaa - saa nyt nähdä mitä tästä tulee - janottaa ja suu kuivaa - nojoo" mutta kun pääsin lavalle, unohdin onneksi koko asian. Varsinkin sen suun kuivumisen joka ruokavaliohoidon puremisesta päätellen johtuu siis keliakiasta eikä olekaan jäkälää.

Ei se näköjään kamalasti haittaa kun hengittelee suun kautta ja keskittyy johonkin ihan muuhun.

Nosto meni lopulta muuten suunnitelmien mukaan, mutta sain siinä kolmannen minuutin alussa hylsyn "allemenosta". Jälkikäteen videolta katsottaessa en siitä kyllä hylkäyksen aihetta löydä (samalla olisi voinut kai hylätä koko suorituksen), mutta tuomarihan sen päättää ja sekunnin murto-osassa.

Itselleni on tuomarikoulutuksessa opetettu, että epävarmoissa tilanteissa tuomitaan nostajan eduksi ja ettei tuomarin hommana ole väkisin yrittää kaivaa suorituksesta virheitä. Ilmeisesti näistä periaatteista ollaan meillä Suomessa luopumassa, mikä on sinänsä hurja ajatus ainakin niin kauan kun tuomarit eivät ole ammattilaisia ja jopa arvokisatuomarointiin riittää parin tunnin kurssi johon ei edes kuulu mitään testiä. Tuomarikoulutukseen mennessään ei tarvitse myöskään osata itse nostaa.

Hylsy kesken kaiken ja vielä noin ihmeellisin perustein (joka on fyysinen mahdottomuus mun tekniikalla) pisti aikalailla vihaksi, sekoitti ajatukset ja varsinkin kello meni hetkeksi ihan sekaisin. Siinä kahdeksan minuutin kohdalla sitten huomasin, että olin kuitenkin pitänyt yllä suunniteltua, täysin tasaista tahtia ja että voisin koittaa kiristää hiukan loppua kohden.

Viralliseksi tulokseksi tuli lopulta 77.

Meillä meni talvella vaaka rikki enkä ole tullut hankkineeksi uutta. Kesäreissun jäljiltä tuntui hiukan vaate kuin vaate kiristävän - paitsi perunasäkit - joten tiesin, että massaa on tullut lisää jonkun verran, enkä tule mahtumaan vanhaan painoluokkaani alle 63 kg. Punnituksessa selvisi, ettei mun olisi tarvinnut tiputtaa kuin kilon verran, ja olisi kai tuo lähtenytkin. Jospa sitten seuraaviin kisoihin, joiden ajankohtaa en tosin vielä tiedä.

No, onpa nyt sitten yksi suomenennätys myös ylemmässä painoluokassa.

 

lauantaina, syyskuuta 10

Kuukauden keitto: mausteinen kala-kookoskeitto

Lukkari: kotitalous

Tästä tuli niin hyvää, että pitää laittaa resepti talteen. Pääasiassa julkaisen niitä siis tuolla Instagramin stooreissa, nykyisin useammankin kerran viikossa.



Ainekset kahdelle:

  • puoli litraa vettä
  • 2 kalalieminappia tai -kuutiota (eli litralle lientä)
  • 2 tl cajun-mausteseosta
  • 2 dl paseerattua tomaattia
  • vajaa tl (inkkari)sokeria
  • vajaa pussillinen aasialaista vihannessekoitusta
  • 200 g kalafileetä paloiteltuna
  • 100 g katkarapuja
  • pieni tölkki kookoskermaa
  • suolaa maun mukaan


Kiehauta liemi mausteineen, lisää vihannekset ja anna lämmetä muutama minuutti. Lisää kalapalat ja kypsennä palojen koosta riippuen 2-3 minuuttia. Lisää katkikset ja kookoskerma, kuumenna. Tarkista maku ja nauti.

maanantaina, syyskuuta 5

Teeveestä tuttu

Lukkari: taito- ja taideaineet, jatko-opinnot



Kirjoittelin tuolla Facebookissa, että tulossa on elämäni ensimmäinen vakava puherooli (aamu)telkkarissa ja pyysin viime hetken neuvoja kavereilta, mitä ei kannata tehdä paitsi nukkua pommiin.

Tässä parhaat:

- Älä pistä liian läpinäkyvää vaatetta päälle - check
- Älä pukeudu raitapaitaan - check
- Älä tervehdi yleisöä kuten Ronnie James Dio - check
- Älä kysy voinko lähettää terveisiä - check.

En myöskään tullut paastonneeksi viikonloppua siltä varalta, että teeveekamera lisää sen 5 kiloa kroppaan. Luotin siihen, ettei se ole pysyvää

Toisessa blogissa kooste lähetyksen sisällöstä joka on katsottavissa Yle Areenasta lokakuun alkupuolelle saakka.

keskiviikkona, elokuuta 31

Takautumia osa 4: Elokuu 2016

Lukkari: taito- ja taideaineet, liikunta, psykologia, musiikki, kuvataide, ruokatunti

Elokuu alkoi mahtavissa merkeissä, sillä WKND-festaroimaan menossa olleet kaunokaiset saapuivat yökylään



Itse kävin melkein Flow-festareilla - mutten sitten kuitenkaan, vaikka oli ilmainen lippukin. Syy: sade.

Raksavaiheessahan siellä oli vielä tosi kaunista.




Elokuinen taivas oli välillä todella merkillisen värinen



Istuttiin myös iltaa "sadonkorjuu"-teemalla rakkaiden ystävien seurassa. Oikeestaan siihen ei edes tarvita mitään teemaa tai tekosyytä...




Lohi ja nieriä olivat kyllä ihan K-kaupan sedän kalastamia, mutta nauriit, pavut ja yrtit omasta maasta. Ei tietenkään minun...

Omput ovat tällä hetkellä käymässä siideriksi. Jännityksellä odotan...

Laitetaas tästä kuukauden resepti muistiin: puoliso sairasti ja ehdotti ruuaksi kanakeittoa. Minä sitten tein.



Tätä odotettiin kauan:


...ja pitihän päivästä tehdä spektaakkeli (heh), tai edes vähän arjesta poikkeava. Siispä mentiin tietysti ulos syömään. Paikaksi valikoitui Aino, jonka sijainti oli tosi hyvä meidän aikataululle ja määränpäätä ajatellen.

Puolison annos on todella paljon kauniimpi kuin omani, mutta
tuo poronkäristys oli aivan erinomaisen hyvää joten annan sen anteeksi!


Edellisestä Suomenlinnan lauttamatkasta on vuosia aikaa. En ymmärrä miksi.

Suomenlinna elokuisena iltana. Onhan se huikean kaunis paikka!


Olihan muuten upea konsertti! Ei uskoisi, että yli 30 vuoden torvimusiikkiharrastelun jälkeen vielä kuulee jotain mitä ei ole koskaan kuullut, mutta näin pääsi käymään. Siis ääniä jollaisia en olisi voinut kuvitellakaan pääsevän tuosta torvesta (trumpetti).



Musta on tullut fanikuvapönöttäjä...




Elokuun päätteeksi, kuun viimeisenä päivänä tempaisin 5 toiston päähän omasta enkasta joka on tehty siinä vaiheessa kun oli todella hyvässä kunnossa. Onnistumisen tunne antaa aina voimia jatkaa...

sunnuntaina, heinäkuuta 31

Takautumia osa 3 - heinäkuu 2016

Lukkari: taito- ja taideaineet, kuvataide, historia, ruokatunti, kotitalous, liikunta

Heinäkuun mieleenpainuneimpia hetkiä vietettiin (Venetsian lisäksi)

Helsinki Noir -näyttelyssä meidän 16:na hääpäivänä:






Hernesaaren rannassa:


Uuden lempiruokamme paremman perunasalaatin äärellä



ja tämä on täällä siksi, että onnistuin viimein taikomaan täydellisiä
valkosipuliherkkusieniä, sellaisia kuin tapakset Espanjassa ovat olleet


Ehdin viimein mökillekin kokonaiseksi viikonlopuksi 
ja samalla reissulla juhlittiin kummitädin synttärit. 



Lisäksi aloitin uudelleen vakavamielisen treenaamisen.



torstaina, kesäkuuta 30

Takautumia osa 2 - kesäkuu 2016

Lukkari: yhteiskuntaoppi, kuvataide, maantiede

Oikea kesä alkoi partioleirillä valmisteluineen.

Lippukuntamme Mastonvartijat järjesti sudareille oman Leimahdus-leirin koska olivat liian nuoria osallistumaan jättiläistapahtuma Roihuun. Talvella kun tätä alettiin suunnitella, lupauduin hoitamaan muonitusta, vaikken ennen ollut tällaisessa mittakaavassa moista tehnyt.

Kaikkeen sitä tuleekin nokkansa pantua...

En siis ole ennen ostanut neljää isoa kärryllistä ruokaa, mutta nytpä tuli sekin tehtyä. Ei edes riittänyt vaan piti hakea moneen otteeseen lisää. 70 partiolaista syö yllättävän paljon esim. leipää...

Mulla ei ole leiristä kuvia muita kuin tämä, mutta eiköhän se (omassa) mielessä pysy ilmankin. Toivottavasti myös lasten!

Ja ensi kerralla varaan parit erilaiset kengät mukaan jos keittiöhuki kestää 3 vuorokautta.




Ehdin myös pikaisesti poiketa Tampereella kun ystäväni Mari oli käymässä 7 vuoden tauon jälkeen. Viimeksi näimmekin New Orleansissa. Tuli sitten käytyä myös kylpylässä uimassa, ehkä noin 10 vuoden tauon jälkeen.

Juhannuksesta lähdimme reissuun, kohteena tällä kertaa Italian pohjoisosa. Kuvia löytyy runsain mitoin Facebookista, joten tiputan tähän vaan muutaman tärkeimmän. Kotiin tultiin vasta heinäkuun puolella, mutta menköön nyt. 

Firenze

Malcesine

Uffizin galleria

Greve di Chianti ja Villa Cafaggion ikimuistoinen viinitilavierailu... 

Venetsia ja ne oikeat pulut

Pysähtynyt aika




tiistaina, toukokuuta 31

Takautumia osa 1 - toukokuu 2016

Lukkari: liikunta, ruokatunti, taito- ja taideaineet, käsityöt, äidinkieli, jatko-opinnot

Elämä on täynnä valintoja ja viimeiset kuukaudet olen valinnut muita asioita kuin tämän blogin kirjoittamisen. Esimerkiksi toisen blogini uutiskirjeineen, työt, kesän viettämisen ynnä muuta. Eli - jälleen kerran - vaikka päiväyksessä lukee toukokuu niin se on silkkaa huijausta. Oikeasti on syyskuun 7., tietokoneeni näppis reistailee ja ulkona tuoksuu syksy.

Palataan siis takaisin kesään, hep, ja toukokuun hailaitseihin:

Ping Helsinki (juttua siitä täällä)



...ja koko päivä korkkareissa. En edes muista koska edellisen kerran, mutta nämä rakkaat Fendit eivät edelleenkään pettäneet.



Kahvilla Lauttasaaren rannassa



Ulkotreenejä Matinkylän rannassa



Kirjoitushommia




...sekä hieman yllättäen myös ruokaa (kyllä, syöminen on vuodesta toiseen yhtä tärkeä asia!)

Luomumunat ja -pekoni sekä tomaatti-sipuli -paistos
joka löysi tiensä meidän aamiaispöytään pariisilaishotellista vuonna 2007

Karitsankare ja kasvispaistos

Savulohisalaatti mätikastikkeella


Jatketaan juttua "kesäkuussa"!