Kuusamo

Lukkari: liikunta

Meitä oli aikamoinen kööri Pahellisia Naisia Kuusamon SM-Biathloneissa tänä vuonna ja vaikka oma kisa meni tällä kertaa varsin alakanttiin, niin muut sentään tekivät upeita tuloksia. Mimosa otti kultaa ja teki siinä sivussa kolme painoluokan suomenennätystä, Heli nappasi hopeaa  ja Kaisa työnsi myös suomenennätystuloksen, joskin häneltä sitten lipsahti kuula näpeistä kesken tempauksen (kuten kävi myös Sannan. Titalla sentään ehjä suoritus ja omat enkat).

Tota lentävät kuulat -ongelmaa oli vähän yhdellä sun toisella. Itse sain sentään pideltyä kahvasta kiinni, mutta tulos ennen kädenvaihtoa jäi niin heikoksi, että multa yksinkertaisesti loppui motivaatio kesken noston. Tuloksena oli pronssi heikohkolla tuloksella 268 (kun tavoite oli siellä 300 päälle). No, ens vuonna lienee uudet kisat ja mahdollisuus yrittää uudelleen. Nyt reenataan muuta.

Brunssilla

Lukkari: kuvataide, terveystieto, ruokatunti, jatko-opinnot

Elämäni Mies toi vähän vaihtelua tähän hullunmyllyyn* viemällä mut Bastvikin Kartanoon brunssille. Paikka on siis sama, jossa vietettiin "joku aika sitten" mun nelikymppiset.

*Tällä hullunmyllyllä tarkoitan siis
- Voimavalmennusseminaarin järjestämistä
- Evelanche.net -palvelun pystytyshommia
- Videomarkkinoinnin suunnittelua
- SM-kisatreeniä
- Oman PaHe -valmennusporukan luotsausta
- Kuulasaunan treenejä
- Yrityskeikkoja
- Ynnä muuta...

Kierrätyspostaus: Parhaat kaverit

Lukkari: kemia, terveystieto

Julkaistu 10.10.2011

Ei vaadi kuulakänsiä jotta voi rakastua näihin kahteen:
1) O.P.I Edge 180 -viilalla hoitaa myös kynnet, sillä siitä ei pinta kulu kuten hiekkapaperiviiloissa ja sillä saa viilata molempiin suuntiin. Sopii siis myös ihokovettumiin paremmin kuin raspi, koska tämä joustaa.
2) Climb On! Lotion Bar hoitaa rakot ja haavat jne nopeamin kuin mikään mitä olen tähän mennessä kokeillut. Hämmästyttävä tuote!
Jälkimmäistä saa kuulemma useammastakin kiipeilykeskuksesta.

Elämä on täynnä elämää

Lukkari: liikunta, psykologia,musiikki, kuvataide

Tuhat rautaa tulessa, joten tämä rakas blogi nyt on valitettavasti vähän sivuroolissa tällä hetkellä. Ehkä asia vielä korjaantuu.

Viime viikonlopun antia, järkkäsine meille tommosen:

Kahvakuulaurheilun juhlaa GoExpo 2013 -kutsukisassa

Juttu täällä.

 Ja eilisiltaa, kun meidän tapaamispäivästä tuli kuluneeksi 14 vuotta

Kiitokset Kuulalyyleille

Lukkari: hyppytunti

Sain jo jonkin aikaa sitten viestin, että Kuulalyylit olivat halunneet antaa mulle tällaisen "tunnustuksen joka annetaan suhteellisen uusille blogeille, joilla on lukijoita alle 200".
No, tämä blogi ei ehkä täytä tuota vaatimusta, varsinkin kun se on jatkoa edellisille blogeilleni. Mutta kiitos silti!

Olen ollut viime aikoina kiinni noissa töissäni ja sekä kirjoitellut, että lukenut blogeja älyttömän vähän (joojoo, hyvä tekosyy). Mitään erityisen uusia suosikkeja mulle ei siis ole kertynyt ikuisuuksiin, mutta jospa jakaisin tämän sellaisille, joissa koitan käydä sentään edes silloin tällöin. Pyydän anteeksi jos tämä rikkoo sääntöjä, jotka siis ovat:

• Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, jolta sait tunnustuksen. 
• Valitse viisi ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa. 
• Toivo, että ihmiset joille jätit tunnustuksen antavat sen eteenpäin.  

Tunnustus menee

1. Salkalle
2. Ninnille
3. Micille
4. Cupcake-Jonnalle
5. sekä Anni-murulle.

Jatketaan taas!

Tekniikan ihmelapsi

Lukkari: matematiikka, terveystieto, jatko-opinnot

Menin ostaa täräyttämään tommosen sykemittarin. Ihan siis karvalakkimallia on tämä, Suunto M2, jossa ei (ilmeisesti) ole edes valoa näyttötaulussa. En tiedä onko, en osaa lukea käyttöohjeita. Tai siis en näe, teksti on niin pientä. Luulin, että mulla on tosi hyvä näkö.

Ensin käytin aika paljon aikaa askartelemalla tuota lähetinosaa paikalleen. Kuvitetussa ohjeessa ei ollut sen kiinnittämisestä mitään, joten ensin yritin avata sitä, että saisin pujotettua nauhaosaan. Ei ole kuulkaas helppoa olla tämmönen tekniikan ihmelapsi, ei...

Kävi ilme, että sydämeni sykkii edelleen. Mulla on sellainen mielikuva, että leposykkeeni on alkanut nelosella, mutta tänä aamuna oltiin viitosella alkavassa lukemassa. Saattoi tosin johtua myös siitä, että kävin hakemassa vekottimen ensin keittiöstä? No, seuraillaan aihetta.

Edellinen mittarini irtisanoi yhteistyösopparinsa jo kymmenkunta vuotta sitten ja sen jälkeen en ole näihin koskenut. Elävästi muistan miten se kalorilaskuri muuttui orjuuttajaksi, mutta uskon olevani sen verran viisaampi nyt, ettei sellaista enää pääse käymään. Mutta nyt on meneillään vähän "tieteellisempi" projekti, johon tämä laskuri liittyy. Siitä lisää myöhemmin!

Kaupassa nauratti, kun koittivat myydä mulle jotain gps-viritintä tähän. Luulen, ettei se huomaisi kun siirryn parvekkeelta saunaan vaihtamaan välinettä.

Training days with IKSFA

Lukkari: liikunta

Vietin siis viime viikonloppuna pari päivää treenaamassa parinkymmenen samanhenkisen seurassa. Kaikkosen Ari kirjoitteli aiheesta teknisempää rapparia, eikä mulla ole siihen mitään lisättävää, joten pysyttelen tällä tajunnanvirta-asteella.

Tällä leirillä olivat opettajat hiukan eri kaliiberia kuin sillä vuoden takaisella: meidän varsinainen ope, Sergey Rudnev nimittäin kisaa samoissa painoluokissa kuin minä ja hänen apparinsa ja valmennettavansa Aleksandr Khvostov oli hänkin vain noin 70-kiloinen jässikkä. Tämä kokoero (vrt. Ivan Denisov, joka painaa toistasataa kiloa) oli kyllä nähtävissä myös tekniikoissa. En kuitenkaan lähde nyt ihan suinpäin muuttamaan omiani, mutta otan sieltä jotain asioita kyllä kokeiluun. Tai itse asiassa otin jo. Mulla on nimittäin mennyt syksyn aikana koko tempaus ihan uusiksi, eikä vanhasta jäänyt kuin hengitys. Nyt kokeilen vaihtaa senkin :D

Tuo Alex oli kyllä niin ihQ! Sääliksi häntä kyllä kävi kun siinä missä muut lähti lounaalle, Alex lähti lenkille. Näin myös ekaa kertaa kunnon verinaarmut kyljissä työnnön jäljiltä. Että te jotka esittelette niitä mustelmianne: tuo se vasta heviä shittiä on!

Eniten sain hommasta irti varmaan opetuksellisesti, ja pääsen pistämään niitä asioita käytäntöön jo ens viikonloppuna kun menen Lahteen pitämään workshoppia.

Fysiikkapuolelta kävi ilmi, että mulla on kunnossa aika reippaasti parantamisen varaa. Sitä, miten saisin lisättyä tota aerobista treeniä en ole vielä keksinyt, mulla kun ei meinaa jalat kestää juoksentelua eikä tänne meille kotiin vieläkään oikein mahdu mitään fillareita tai soutulaitteita. No, jospa tämä tästä jotenkin suttaantuu. Inhosin niitä kuntopiirijuttuja joita äijät meillä teetti, mutta ehkä sen treenin ei kuulukaan olla ns. "kivaa"... En tiedä. No, tänään ois kyllä suunnitelmissa tarttua jälleen tollaseen keltaseen palloon ja pariin muuhunkin. Jos koittaisin sen päälle käydä tekemässä edes pienen lenkin.

Eilen muuten kävin katsomassa kun mun tiimini (joka toistaiseksi kulkee työnimellä Parhaisiin Hetkiin) Heli työnsi Hyvinkäällä omat vallan mainiot enkkansa 158 toistoa. Hänen kanssaan ollaan tehty viime kesästä saakka töitä ja saatu viimein allemenot paikoilleen. Siinä on kyllä naiselta vaadittu sitkeyttä, nimittäin se poisoppiminen on jopa hitaampaa kuin varsinainen oppiminen. Aika rajoitetusti on niitä asioita joita mä pystyn täältä käsin tekemään oppilaani hyväksi, mutta näköjään olen sittenkin saanut kommunikoitua ne ihan oikein ja olen kyllä tosi ylpeä meistä molemmista! 
Maanantaina arvotaan sitten ne valmennukset jotka teen Kahvakuula ry:lle, saa nähdä millaista "materiaalia" sieltä sitten tulee muokattavaksi.

Oho, taisin eksyä aiheesta aika vahvasti. Taidan siirtyä raudan kimppuun!