Lukkari: liikunta, filosofia
Mulla oli fysiikan kanssa hiukan ongelmia loppuvuodesta ja urheiluhommat alkoivat tökkiä aika pahasti. Ne lähti oikeestaan siitä, kun reväytin loppukesästä takareiteni jossa oli vanha, helposti ärtyvä vamma, enkä sen seurauksena päässyt juoksemaan. Kun lenkit loppuivat, palautuminen hidastui, samoin kipeä takareisi haittasi joogaamista eli kehonhuolto alkoi olla aika retuperällä. Kuitenkin mulla oli raskaat kuulat käytössä, joten ihan saan katsoa peiliin näiden ongelmien kumuloinnissa. Pidin taukoa treeneistä ja kun fysiikan kanssa alkoi tilanne näyttää positiivisemmalta niin kohdalle osui ns. pari muuttujaa.
Jossain vaiheessa tajusin, että parasta mitä voin nyt tehdä on alkaa hissukseen palailla treenien pariin. Olkoonkin, että sekä painot, että minuutti- ja toistomäärät ovat melko vaatimattomia, niin loppupeleissä sitä endorfiinia ei korvaa mikään. Sitäpaitsi kun elämästä puuttuu paloja, niin eikö viisainta ole täydentää ensiksi ne parhaat ja mukavimmat joista nauttii eniten?
Olen viime aikoina miettinyt, että tykkäänkö treenaamisesta ja tullut siihen tulokseen, että kyllä - kuulan nostamisesta tykkään ja paljon. En erityisemmin nauti noista oheistreeneistä, enkä edes joogasta sitä tehdessä kun ajatuksia on hankala pitää kasassa. Juoksu tai kyykkääminen... sanotaan näin, että tuskin juoksisin metriäkään tai tekisin yhtään kyykkyä jos en pitäisi erityisen paljon tuloksista joita niiden tekeminen tuottaa.
Mutta nostamisessa on jotain maagista mitä ei muualta ole löytynyt.
Aikaisemmin en oikein tykännyt tempaamisesta, mutta nykyisin se taitaa olla mun lempipuuhaa kun sain erinäisiä palasia loksahtelemaan paikoilleen sen kanssa. Ja kun tauon jälkeen tartuin taas kuulan kahvaan kiinni niin yllättäen tempaus oli se, jonka tekniikka oli kärsinyt vähiten.
Asetin viime viikolla itselleni tavoitteet loppuvuodelle ja vakavamielinen treeni alkaa ens viikolla. Sitä varten olen testaillut tämän hetkistä kuntoa.
Nummelassa pidettiin 25.2. salikisat joissa kävin tempaamassa 14 kg:lla itselleni uudet enkat. Tulos oli aika reippaasti odotettua parempi, sillä kunto on tällä hetkellä aika murheellinen. Ainakin näin omalla mitta-asteikolla.
Videota katsellessa olen melko tyytyväinen tuohon tekniikkaan, mutta löydän kyllä heti muutaman jutun joita pitää fiksata.
No, mikäs tässä kun aikaa on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti