Eveliina

keskiviikkona, lokakuuta 9

Kapselivaatekaappi (capsule wardrobe)

Lukkari: taito- ja taideaineet


Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran helmikuussa 2017 ja sitä on muokattu lokakuussa 2019, eli 2,5 vuotta myöhemmin, kun edelleen käytän samaa tapaa valita vaatteet kaappiini. Itse asiassa iso osa näistä samoista vaatteista on mulla edelleen käytössä, eikä uusia ole tullut kamalasti hankittua kuin lähinnä pakon edessä.

Eka kesäkapseli 2017 löytyy muuten täältä ja syksy 2017 täältä. Viimeisimmät ottamani kapselikuvat näet täältä, nekin siis pari kesää vanhoja.

Nykyisin pidän kaapissa saatavilla ympäri vuoden kaikki ne mun muutamat juhlamekot, ja mulla on edelleen myös noin kaapillinen vaatetta joita käytän harrastuksissa. 

Musta on ollut tosi kiva shoppailla omissa varastoissa vähintään se pari kertaa vuodessa ja tehdä siellä löytöjä jotka on olleet lepäämässä. Tänä aikana yksi iso laatikollinen näitä vaihtareita on kutistunut noin puoleen, kun olen huomannut etten sittenkään käytä sitä, tätä tai tota enää.

Kaikki muokkaukset alla olevaan tekstiin ovat myös violettia kursiivia.

_____________

Törmäsin taannoin YouTubessa videoihin joissa puhuttiin kapselivaatekaapeista (capsule wardrobe), jotka on siis selkeästi rajoitettuja vaatekokoelmia joissa pyritään siihen, että kaikki käy kaikkien kanssa yhteen.

Koska olin jo intoutunut marittamaan meidän huushollissa muutenkin, tämä oli vaan yksi sivujuonne lisää siihen. Meillä oli siis ihan todellinen tarve saada kaapeista pois kaikkea millä ei ole enää mitään käyttöä, koska sekä likapyykkikaapista että suihkuverhotangosta oli tullut pysyvä osa vaatesäilytystä. Vaikka projekti on vielä sikäli vaiheessa, että asunnossa saa toistaiseksi väistellä säkkejä jotka ovat menossa joko kierrätykseen tai varastoon (sillä varastolle ei vielä ole tehty mitään ja se on täynnä lattiasta kattoon), paljon on jo tapahtunut. Näyttää siltä, että mm. jossain vaiheessa suunniteltua toista tankoa ei sittenkään tarvita henkarikaappiin ja siltikin kaikki puolison puhtaat paidat mahtuvat sinne kerralla. Jei!

Tässä on tiivistelmää ohjeista joiden mukaan olen kapselia kasannut. Osa niistä on peräisin em. videomatskusta, osa omia lisäyksiäni.

 1. Tee ensin lista asioista joita normaalisti touhuat viikon aikana: missä käyt ja kenen seurassa ja millaisiin tilanteisiin täytyy varautua. On nimittäin pukeutumisen kannalta ihan eri asia tehdä töitä kotona tai kodin ulkopuolella, pankissa, sairaalassa tai päiväkodissa.

Jos työn ja vapaa-ajan vaatimukset ovat todella erilaisia, jotkut verkon pukeutumisneuvojat antavat ohjeeksi laatia kaksi erilaista kokoelmaa (”kahden kapselin taktiikka").

 2. Seuraava vaihe on heittää kehiin muutama adjektiivi jotka kuvaavat omaa tämän hetkistä tai sitä tyyliä, jollaisena tahtoisi itsensä nähdä. Määrittelyssä voi käyttää apuna myös kuvamatskua, esim. Pinterest-kokoelmia tai vaikka naistenlehtien kuvia. Eikä lehtien siis tarvitse olla uusia. Kaikki vanhatkin idolit kelpaa yhtä hyvin tähän tarkoitukseen.

Mitä tarkoitan adjektiiveilla? No, jotakin sellaista kuten tyylikäs, rento, moderni, leikkisä, naisellinen, romanttinen, seksikäs, sporttinen, maskuliininen, tyttömäinen, konservatiivinen tai skarppi. 

Omaa "tyyliäni" voisin kuvailla vaikka näin: "ei-se-oo-niin-justiinsa" ja "kuhan-ei-tarvi-palella". 

3. Kolmanneksi kannattaa kaivaa kaapista esiin ne vaatekappaleet joissa viihtyy kaikkein parhaiten ja peilata niitä tähän toivekuvaan ja adjektiiveihin. Jos niillä ei ole mitään yhteistä, kannattaa kaivella tuota kuvamatskua uudemman kerran ja miettiä millaisiin yhdistelmiin ne omat suosikit taipuisivat ja ovatko ne vaatteita jotka myös sopivat omaan arkeen.

Millaisista vaatteen malleista, materiaaleista ja leikkauksista pidät? Oletko housu-, mekko- vai hameihminen? Millaisia vaatimuksia asetat materiaaleille?   

 4. Muita huomioitavia asioita ovat tietysti vuodenajan asettamat vaatimukset ja minusta myös se, kuka hoitaa perheen vaatehuoltoa ja millä tahdilla. Materiaaleja valitessa ja valikoiman laajutta pohtiessa sillä on nimittäin väliä mikä on vaatteiden pesuväli, pestäänkö niitä omassa koneessa (kuinka usein se täyttyy?) vai pesulassa tai voiko niitä kenties enimmäkseen tuulettaa.

Useimmat tuntuvat muokkavan kapseliaan noin 3 kk välein vuodenaikojen vaihtuessa. Se, montako vaatekappaletta siihen kuuluu ja mitä lasketaan mukaan (päällysvaatteet, asusteet, kengät?) on puhdas makuasia, mutta itselle kannattaa joka tapauksessa asettaa selkeä numerotavoite joka voi olla vaikka 33 (project 333 on eräs näistä variaatioista ja yhteisöistä joita pyörii netissä. Ensimmäinen 3 tarkoittaa kolmea kuukautta.)

Tällainen 33 kappaleen kokonaisuus voisi koostua esim. näin:
14 yläosaa (topit, paidat, neuleet - aluspaitoja ei tarvitse laskea)
6 alaosaa (housut, hameet)
4 välikerrosta (neuletakit, pikkujakut, liivit)
2 mekkoa
2 takkia
5 paria kenkiä

 Joukkoon mahtuu hyvin muutama näyttävämpi juttu tai sitten näyttävyyttä voi lisätä koruilla, vöillä, laukuilla, hatuilla ja huiveilla. (On myös niitä kapseliversioita, mm. tuo 333 joissa nämä kaikki pipoa ja hanskoja myöten lasketaan tuohon 33:een, mutta kuten sanottua: jokaisen oma valinta.)

5. Tässä vaiheessa on luultavasti värimaailma jotenkuten selvillä ja kun siihen yhdistetään vuodenaika jota varten kapselia kootaan, omasta vaatevalikoimasta karsiutuu osa jo aivan itsestään.

Nämä vaatteet käydään läpi: rikkinäiset heitetään pois tai huolehditaan korjattavaksi, epäsopivat viedään kierrätykseen ja loput pakataan odottamaan seuraavaa sesonkia.

Niistä epäsopivista kannattaa vähän tarkastella että miksi ne on jääneet pitämättä. Esim. itse huomasin, ettei mulle lainkaan sovi venepääntie, ja vaikka matsku ja kuosi ovat olleet kunnossa niin tuolla ne paidat pyörivät tyhjänpanttina. Nytpä en sitten enää osta sellaisia!

6. Oikeaa väriä ja materiaalia olevat vaatteet levitetään selkeästi näkyville ja niille tehdään sama esikarsinta rikkinäisten ja epäsopivien suhteen.

Koska tavoite on saada mahdollisimman monta vaatekappaletta sopimaan toistensa kanssa kannattaa aloittaa yhdestä tai kahdesta neutraalista väristä ja perusjutuista. Neutraalit on minusta parasta kaivaa jostakin omasta lempivaatteesta joka voisi hyvin olla kuviollinenkin. Mustan, navyn ja farkkusinisen lisäksi muita vaihtoehtoja ovat mm. kaikki ns. luonnonsävyt (valkoinen, harmaa, beige, luumu, vihreä, ruskea) ja miksei pastellitkin.

Yksittäisistä vaatteista farkut, bleiserit, kynähameet ja suorat housut eivät suotta ole suosittuja näissä kokoelmissa - siis niillä joille ne sopivat ja jotka niissä viihtyvät.

Asukokonaisuuksiin saa joka tapauksessa halutessaan paljon variaatiota värikkäillä yläosilla, kuvioilla, erilaisilla tekstuureilla ja leikkauksilla. Myös kerrostaminen on kova juttu, eikä kannata unohtaa värikkäitä kenkiäkään.

Löysää, tiukkaa vai jotain siltä väliltä? Laatikkomallista vaiko laskostettua tai leikkauksin muotoiltua? Istutettua, alas laskettua vai raglan-hihaa? Pyöreää, syvään uurrettua vai vene-pääntietä? Sileää vai rypytettyä? 

Puuvillaa, tenceliä, silkkiä, viskoosia, bambua, villaa, pellavaa, bukleeta, samettia, keinokuituja? Neulottua vai kudottua? Ohutta vai paksua?

Toki kukaan ei tietenkään kiellä sua pukeutumasta vaikka pelkkiin musta-harmaa-valkoinen -yhdistelmiin. You do you.

7. Kun oman vaatevaraston mahdollisuudet on käyty läpi voi tehdä listaa vaatekappaleista joilla on joko selkeä tarve tai joilla voisi selvästi monipuolistaa omaa settiä. Joskus näitä reikiä ei itse asiassa ole lainkaan. Kuitenkin jos jotakin hankkii, jostakin kannattaa myös luopua ja pitää tuosta omasta numerostaan kiinni.

Ja siitä ei muuten kannata kokea huonoa omatuntoa jos sittenkin joutuu menemään sinne varaston laatikoille hakemaan jotakin. Meillä nyt varsinkin kun joutuu elämään kelien mukaan ja/tai tilanteet muuttuu.

Se mitä hyötyjä tästä on raportoitu:
  • vaateostoksista tulee harkitumpia, rahaa säästyy kun alelappu ei enää kelpaa tarveperusteeksi
  • kaapissa on aina jotain päällepantavaa 
  • vaatteet löytää kaapista helpommin ja niistä pitää parempaa huolta 
  • reissupakkaaminen helpottuu kun kaikki vaatteet käy yhteen 
  • valinnan helppous vapauttaa aivoista kapasitettia muuhun tähdellisempään 
  • kaapeissa oleva kaaos lakkaa ahdistamasta 
  • joutuu haastamaan mielikuvitustaan kun miettii erilaisia yhdistelmiä 
  • vaatteet joissa viihtyy lisää itseluottamusta
  • turha halpamuodin shoppailu on epäeettistä ja koska muotiteollisuus on yksi saastuttavimpia teollisuuden aloja - sen karsiminen on yksi helpoimmista tavoista olla omalta osaltaan pahentamatta maailman ilmastokriisiä  
Kauanko aikaa tämän miettimisessä sitten meni... 

Itse asiassa minä käytin tähän yhden illan, sen jälkeen kun olin kerännyt kaikki selkeät tapaukset pois kaapeista pyörimästä vietäväksi kierrätykseen (muutama säkillinen - mut hei, ne on niitä pienempiä 75-litraisia sentään...).

Lisäksi seuraavana päivänä tarkistin päivänvalossa, että olin arvioinut värit oikein ja sovittelin vielä jotain yhdistelmiä oikein päälleni, koska mun mielikuvissa mm. säärissä on noin 10 cm enemmän mittaa kuin todellisuudessa.

Loppujen lopuksi käytin tota "kahden kapselin taktiikkaa", jossa on viikonloppurytkyt erotettu noista edustavammista vaihtoehdoista. Ne kun sattuu olemaan mun lemppareita (hupparit ja rikkinäiset lököfarkut). Siihen samaan ”kokoelmaan” kuuluu sitten myös ulkoiluvaatteita joita tarvitsee partiossa, lenkkaria, untuvatakkia ynnä muuta.

Seuraavan vaihdon ajattelin suorittaa maaliskuun aikana, mutta arvelen että heittäydyn saman tien talvesta kesään.

Tässä vielä sydäntalven kokoelma kuvina:

musta merinotunika Filippa K, kukallinen trikoomekko maahantuojalta, pikkumusta Lindex (Ferragamo) | harmaa perusblazer Looks, musta jakku erikoisemmalla leikkauksella PAUW

beige kashmir-merinoneuletakki Repeat, ja musta merinojakku Stockmann Global | ohut navy merinovillapaita Lindex, vaalea neule silkkiä ja villaa HM (Stella McCartney), keltainen ohut neule Gina Tricot on ainoa juuri tätä kapselia varten hankittu vaatekappale

Vintage-silkkipaidat musta ja beige silkkipaita Äidin peruja, tummansininen ostettu Etsystä | ruutupaita Fjällräven

vihreä trikoopaita Primark, raidallinen pellavapaita Massimo Dutti, tummansininen trikoopaita HM | liituraitahousut Looks, farkut Nudie, oranssit puuvillahousut HM, mustat farkkuleggingsit Forever 21 

mustaharmaa toppi Calvin Klein, beige pellavatoppi Benetton, tummansininen merinotoppi Lindex | tomaatinpunainen ja sininen merino-T-paita Smartwool, tummanvihreä pellava-T-paita HM 
Puolivartinen bootsi, korsettinauhoitettu korkonilkkuri ja biker-bootsit Vagabond 
Musta takki MasCara, värikäs villahuivi Missoni, värikäs takki Rochelle, villainen leo-huivi ?
Yhteensä tässä on 34 osaa, oranssit housut nakkasin joukkoon kuvaustilanteessa koska tajusin kuinka vähän siellä on alaosia ja koska ne sopii sinne, vaikka aiemmin olen käyttänyt niitä keväällä ja kesällä. Kaikki on kuitenkin nyt sellaisia joissa tunnen oloni kotoisaksi.

Täällä voisi olla valkoisen kauluspaidan mentävä aukko, toistaiseksi olen lainannut niitä puolisolta, koska en ole löytänyt mieleistä.

Valtaosa näistä vaatteista on ollut mulla kaapissa vuosikaudet (mm. nuo raitahousut 2000-luvun alkupuolelta) ja enimmäkseen hyvin vähällä käytöllä. Nyt kun muita vaihtoehtoja ei ole (paitsi ne rönttövaatteet joihin kallistun ehkä jopa ihan liian helposti...), jospa tilanne muuttuu.

Jää nähtäväksi...

perjantaina, heinäkuuta 12

Näin pudotin (viimein) ne viheliäiset 5 kg neljässä viikossa (ja kutistuin oikeista paikoista)

Lukkari: terveystieto, kotitalous, ruokatunti

Ensin vähän taustaa: En ole koskaan ollut niin sanotusti lihava - mutta vain koska olen aina ollut tosi hyvä laihduttamaan ja tiputtanut vuosien varrella hyvän matkaa päälle 100 kg elopainostani. Nämä viimeisimmät liikakiloni alkoivat kerääntyä vaihdevuosien alkamisen myötä sen jälkeen kun paino oli kiltisti pysynyt vuosia samoissa lukemissa ilman, että mun tarvitsi tehdä asialle yhtään mitään.

Kiitän siitä aikaa jolloin ns. karppasin, eli palautin ruokavaliooni luonnolliset rasvat jotka tervehdyttivät hormonitoimintani ja sitä kautta lopettivat jojoilun. Samalla onnistuin tekemään rauhan vaa’an kanssa, minkä jälkeen numerot eivät enää määritelleet mun ihmis- tai mitään muutakaan arvoa tai minäkuvaa.

Tällä viimeisellä kerralla kuitenkin isoksi ongelmaksi muodostui se, että mitkään housut eivät enää mahtuneet jalkaan, kun ympärysmittaa ja samalla sitä painoa oli enemmän kuin koskaan. Olin myös ensimmäistä kertaa ylittänyt virallisen ylipainon rajan (BMI), mikä osaltaan pahensi masennusta joka oli alkanut vaivata vuoden kestäneen unettomuuden seurauksena. (Eikä ainakaan laskenut tuolloin kohollaan ollutta verenpainetta.)

Jep, ne vaihdevuosioireet olivat aika rajuja. Lopulta tein sen mikä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, eli kävin hakemassa niihin lääkityksen (jonka olin pelännyt nostavan painoa - HAH!).

Kun tilanne alkoi noin muuten tasoittua (ja nukuin taas pidempään kuin kolme varttia kerrallaan), multa löytyi energiaa muuhunkin kuin hammaspesuun ja itsesäälissä rypemiseen.

Aloitin tammikuun alussa jälleen liikkumisen, jonka seurauksena vyötäröltä alkoi kadota senttejä. Siistin ruokavalioni, eli poistin siitä kaiken valkoisen (Tim Ferrisin 4 hour body diet - ohjeiden mukaisesti), sekä alkoholin, tasasin ruokarytmin ja helmikuussa vähensin myös hiilareita niin paljon kuin uskalsin.

Sidenote: Mulla on huonoja kokemuksia ketoosista - se vie multa yöunet, mikä oli viimeinen asia jota tässä kohtaa kaipasin.

Laskin lisäksi kaloreita, etten vahingossakaan sabotoi omia ponnistelujani syömällä liian suuria annoksia.

Näillä eväillä joilla ne edelliset 100 kiloa lähtivät ihan kiltisti - kolmessa ja puolessa kuukaudessa vaakalukema ei ollut vielä liikahtanut grammaakaan alaspäin, eikä niitä senttejäkään kadonnut vyötärön alapuolelta lainkaan.

Siis ollenkaan.

Kevät tuli ja housut kiristivät kuten ennenkin, vaikka se pelastusrengas olikin kadonnut. (Koko kevättä ei vaan pysty vetään toppahousuissa, eikä muissa päässyt edes kyykkyyn.) Sanalla sanoen vitutti.

Taktiikan muutos


Huhtikuun puolivälissä päätin pitää tauon, kerätä vähän voimia ja kehitellä uuden toimintasuunnitelman, sillä olin päättänyt päästä niistä ylikiloista jotka tekivät musta ylipainoisen eroon ennen kesää, mutta homma ei selvästikään toiminut. Silloin näin Facebookissa ilmoituksen 28 päivän “smoothie-haasteesta”, johon olin ottanut osaa pari vuotta aikaisemmin.

Koska olin laihislomalla jonka halusin jatkuvan pääsiäisen ja vapun yli, en edes harkinnut lähteväni siihen mukaan, mutta kävin kaivamassa ohjeet jostain koneeni uumenista ja ajattelin, että siitä saisin kyllä hyvän rungon. Aloin rakentaa suunnitelmaa, jonka noudattaminen starttaisi heti toukokuun toinen päivä. Se sattui olemaan torstai.

Ensimmäisen viikon aikana painoa tippui vajaa kilo, josta suurin osa oli "vappusiman ja munkkien" tuottamaa turvotusta. Seuraavalla viikolla tahti hidastui hetkeksi, mutta sitten alkoi oikeasti tapahtua ja pudotusta näkyi vaa’alla joka päivä. 

Neljän viikon saldoksi muodostui lopulta -4,7 kg, jonka jälkeen olin varsin lähellä sitä painoa, jossa olin ennen niin helposti pysynyt ja kaikki vanhat vaatteet mahtuivat päälle heittämällä.

Mitään "ennen"-kuvia musta ei toDellakaan ole, mutta nää
farkut hommasin viime joulukuussa jolloin ne mahtui mulle just.
Pyllystä ja reisistä on siis lähtenyt vähä enempi kun vyötäröltä,
mikä on pelkästään kiva asia.
(Kuva 16.7.)

Nyt jos noudatan samaa aikataulutusta, paino pysyy paikoillaan riippumatta siitä mitä syön - jos nyt en määrällisesti ala sitä kamalasti nostamaan vaan syön nälkääni. Jos aikataulu tai määrä kovasti muuttuu, kroppa sitoo helposti puoli kiloa lisää nestettä, joka katoaa seuraavana **pätkäpaastopäivänä.

(Koko kesäkuussa en varsinaisesti laihduttanut päivääkään.)

Vietettyämme juhannuksesta 10 päivää reissussa, jossa esim. alkoholia tuli nautittua joka päivä, söin vähän jotain jälkkäreitä ja vehnäleipää (joka sotki vatsan toiminnan) ja join siideriäkin, mutta mulla oli smoothien valmistusvälineet mukana - paino oli noussut vain sen saman puolisen kiloa.

Nyt reissun jälkeen päätin testata vielä muutaman viikon ajan, josko saisin sitä tippumaan tämän “löysäilyvaran” verran. Hyvältä näyttää toistaiseksi, sillä vaakalukema oli aamulla alimmillaan pariin kolmeen vuoteen, ja mahtuisin viimein taas vanhaan painoluokkaani alle kuuskolmoseen... (pudotusta yht. 5,1 kg).

Mitä sitten syön mun vaihdevuosidieetillä 

(Tätä voit kyllä halutessasi kokeilla vaikket ois just tässä iässä. Ruoka on hyvää ja terveellistä - lähes joka mittapuulla - ja sitä saa syödä riittävästi.)

Ensiksi kerrottakoon, että itse dieetin lisäksi tässä on ollut toisena isona tekijänä ns. **16/8 pätkäpaasto (intermittent fasting). Se tarkoittaa sitä, että olen paastonnut vuorokaudesta 16 h ja syönyt kaikki ateriat 8 tunnin aikaikkunassa (eating window) - käytännössä suunnilleen näin:

klo 13 smoothie, joka katkaisee paaston, klo 14:30 ja 15 välillä puuroa, myöhemmin välipalaksi hedelmää ja pähkinöitä, ja illallinen päätetään klo 21 mennessä, josta alkaa uusi paastojakso. (Tää aikataulu kuuluu siis sovittaa omaan päivärytmiinsä.) 
Aamulla voin juoda pari kuppia mustaa kahvia - ja juonkin. Vaihtoehtoisesti se voisi olla myös teetä tai yrttiteetä jos niistä tykkää - jotain kaloritonta kuitenkin, ettei paasto mee poikki. 

Syön siis melkolailla samanlaisen smoothien, lounaan ja välipalan joka päivä, toki vaihtelen raaka-aineita jonkun verran. Illallinen on aina ihan sellaista “normaalia ruokaa” - näiden rajoitusten puitteissa:

Ei gluteenia - Ei maitoa - Ei sokeria - Ei lisäaineita, makeutusaineita, väriaineita ym. keinotekoista ja prosessoitua - Ei soijaa (Eikä raakaa tomaattia koska olen sille allerginen. Siksi sitä ei löydy resepteistä.) 
Puhdas ruoka on hassu termi, mutta tää on niinku sitä.

Paitsi että joitakin poikkeuksia löytyy:
laitan salaatinkastikkeeseen hunajaa, kurkku- ja sipulimarinadeihin tulee vähän (kookos)sokeria, käytän paistamisessa kirkastettua voita ja jos teen pizzaa (ehkä kerran kuussa tai harvemmin) niin päällystän sen vuohenjuustoraasteella. (Vuustoraaste on vielä testaamatta koska sekin vaikuttaa aikasten prosessoidulta tuotteelta.)

Silloin tällöin ateriaan eksyy myös soijaa - ei kuitenkaan soijamaitoa, rouheita tms rankasti prosessoitua vaan ehkäpä loraus soijakastiketta sushin kera, pieni annos tempehiä tai muutama edamame-papu salaatin joukossa.

*Löysäilypäivinä olen rikkonut ehkä kaikkia noita rajoituksia. (Tästä lisää tuonnempana.)

Neljän Aineksen Smoothie: 

1) Hedelmää ja/tai marjoja (mulla useimmiten banaania ja ehkä pakastemansikkaa tai -mustikkaa) 2) Lehtivihanneksia (mitä tummempi vihreä sen parempi) - käytän valmiita salaattisekoituksia ja/tai pinaattia joita ostan isoissa pusseissa ja pakastan. 3) Chia-siemeniä pari rkl. Nämä tekee juomasta pureksittavaa ja lisää siihen kuituja. 4) Vettä.

Banaanin voi korvata kesäkurpitsalla, ja sekaan voi laittaa myös vaikka kurkkua, tuoreyrttejä, sitruunaa, inkivääriä, kurkumaa, kardemummaa tai kanelia. Älä kuitenkaan korvaa vettä kasvimaidoilla äläkä lisää muita siemeniä, proteiinijauheita tai avokadoa. Niillä sabotoi koko homman. 

Valmistus vie ehkä minuutin. Turpoaminen 5-10.


Smoothie pitää pureskella hyvin kuten muukin ruoka, niin se ei aiheuta vatsavaivoja.

Kaurapuuro


Keitän höyryttämättömistä hiutaleista (desi hiutaleita, puoli tl suolaa) puuron veteen ja lisään siihen lusikallisen maapähkinävoita ja usein myös pakastemarjoja. Joskus saatan laittaa joukkoon omenanlohkoja ja kanelia tai ehkä jopa kurkumaa ennen kypsennystä ja/tai ropsia päälle hiukan hampunsiemeniä. Vois panna myös banaania, mutta mulle piisaa se smoothien.

Valmistuu mikrossa kolmessa minuutissa.

Henkkoht tykkään muuten siis puurosta kuin hullu puurosta.

(Jos koet, että sulla on tarve lisäproteiinille, tää ois oikea hetki syödä se - vaikka munakkaan muodossa, kun ne pussiprodet osuu pääasiassa tohon prosessoitujen kategoriaan. Tietty jos hankit jotain laadukkaampaa niin ehkä sitten jauheetkin käy. Sama koskee muuten lisäravinteita, että vasta ruuan kanssa nekin - ei aamulla.)



Välipalaksi käy mikä tahansa hedelmä josta tykkäät, sekä järkevä määrä pähkinöitä/manteleita/siemeniä. Itse en ole niitä punninnut tai laskenut, koska tällä dieetillä en ylipäätään laske mitään tai punnitse kuin itseäni. Mulle järkevä on kourallinen, usein parikin. Mulla on kyllä pieni käsi.

(Myös välipalaan voi liittää sen lisäproteiininsa.)

Nyt kun on kesä, niin kirsikat on ihan parhaimmillaan, mutta vielä useemmin oon syönyt omenoita ja vesimelonia.

Illallinen

Tämä on meillä se päivän pääateria, jolloin syödään kunnon ruokaa. Täytän lautasesta ainakin puolet kasviksilla ja lisään maltilla hiilihydraatteja; perunaa (yksi iso tai pari pientä), riisiä (keitän kahdelle hengelle reilun desin raakaa, joka syödään melkolailla puoliksi), ja satunnaisesti gluteenitonta leipää tai -tortilloita. Pastana käytän palkokasveista tehtyjä ja zucchini-nuudeleita tai riisinuudeleita.

Kypsennän salaattiainekset ja kanat useimmiten höyryssä, samalla kun riisi kypsyy pohjalla. Lopputulos on mehukas ja maukas.

Annoskokoni on täysinäinen 16x16 cm Teema-vati.
(Olen siis kokoa 38, 163 cm pitkä ja 48-vuotias nainen.)

Tässä muutama esimerkki joiden valmistaminen vie alle puoli tuntia:

Tortillatäyte: paprikaa, sipulia, herkkusieniä, cajun-maustetta ja Elovena-murua tai kylmäsavulohta, lisäksi valmista Santa Maria Medium -tacokastiketta, tuoretta avocadoa ja salaattia. Tortilla on Old El Paso.

Tortillaletut menee huonoksi jos ei niitä syö, joten tässä se on täytetty salaatilla.
Kana on ollut jotain valmiiksi marinoitua punalappuista, joka täytti yllä mainitut ehdot.


Intialainen: höyrytettyä broileria ja sipulia, maissia, pinaattia, satay-maapähkinäkastiketta (reseptin saa halutessaan multa), riisiä.

Nourish bowl: cajun-maustettua kvinoaa, herkkusientä ja tempehiä, marinoitua punasipulia, salaattisekoitusta, sipulinvartta, paprikaa, kurkkua, avokadoa, bataattia ja nektariinia. Kuvien kaikissa salaateissa on ollut tuo alempana mainittu kastike jota syödään joka viikko ainakin kerran-pari.

Tää on semmonen Teeman syvä lautanen. Taisin muuten ottaa myös lisää näitä herkkuja!


Pastaa: mustapapupastaa, kesäkurpitsanuudeleita, kylmäsavulohta ja oliiviöljyä tai hummusta, ruohosipulia tai rucolaa, hiivahiutaleita

Salaatti: höyrytettyjä bataattikuutioita, paprikaa, kurkkua, sipulia, salaattisekoitusta, auringonkukansiemeniä, omenaa, vihreitä papuja, papuja tai broileria, sinappi-hunajakastiketta

Sinappi-hunaja-salaatinkastike - annos kahdelle: 

3 rkl oliiviöljyä, 1 rkl omenasiiderietikkaa, puoli tl hunajaa, puoli tl Dijon-sinappia, puoli tl suolaa, muutama kierros pippuria myllystä - laitetaan purkkiin ja ravistetaan voimakkaasti.

Valmiiksi sekoitettu salaatti säilyy jääkaapissa hyvänä muutaman päivän.

Tähän salaattiin käy kaikki kasvikset, joista osa kannattaa lisätä lämpiminä ja sekoittaa kastike valmiiksi joukkoon.
Tää käy lisäkkeeksi kaikelle, tai ateriana jos laittaa prodet joukkoon.

Burger:  50/50 mustapapu-jauhispihvi, salaattia, paprikaa, sipulirenkaita, mausteina ketsuppi, sriracha, majoneesi, mummonkurkut + lohkopottuja tai sämpylä

Thai Curry: sipulia, valkosipulia, bataattia, pinaattia, kikherneitä, kookosmaitoa, vihreää curry-tahnaa, (suolaa) - tääkin syödään riisin kera.

Sidenote: Meillä on viimein lisätty kasvisruokien osuutta merkittävästi (pääruokana 2-3x viikossa) ja ostan nykyisin tosiaan useimmat eläinproteiinit puna(tai kelta)laputettuina ekologisista syistä. 

Jälkikäteen on käynyt ilmi, että olen vahingossa tehnyt asioita oikein (löytyi tutkittuakin tietoa).


  • Esimerkiksi tuo smoothiejuttu (ei rasvaa, prodea ja hiilareita yhtä aikaa kun katkaiset paaston, koska vain hiilarit menee siitä käyttöön, muu varastoon) ja se, että olen pitänyt muutaman viikon välein vähän paussia enkä pätkäpaastoile joka päivä vaan välillä katkaisen paaston jo aamulla (kauramaitokahvilla). 
  • *Ekat 21 päivää kantsii mennä tiukalla linjalla, joten katso etukäteen kalenterista sellainen siivu. Sitten pitää löysäillä ainakin muutama päivä putkeen ja jatkaa sitten taas sitä tiukkaa linjaa jos pudotettavaa vielä riittää. 
  • Niissä alkuperäisissä haasteohjeissa oli kiellettyjen listalla alkoholi, mutta muutama lasi hyvää punkkua tai skumppaa viikossa ei ole mulla estänyt painonpudotusta. Yli 2 lasia illassa tosin tuo aamuyöhön kuumat aallot ja pilaa sillä yöunet, mikä sellaisenaan rajoittaa ylenmääräistä törpöttelyä tosi tehokkaasti. (Jos oot joskus ollut vuoden nukkumatta, tiedät ehkä mistä puhun kun sanon arvostavani kunnon yöunia.)
Muutama huomioitava asia jos meinaat kokeilla tätä
  • Joskus heräämisen jälkeen ennen ekaa ateriaa tulee luultavasti nälkä, mutta siitä ei tarvitse välittää jos se ei aiheuta kylmää hikeä, tärinää tai muita toiminnan lamaannuttavia oireita - silloin pitää syödä jotain nopeasti imeytyvää, vaikkapa banaani.
    Sinänsä näläntunne on ihmiselle ihan normaalia eikä vaadi panikointia tai sitä, että heti pitää saada ruokaa. Mä juon siinä kohtaa lasin vettä tai sen päivän toisen kahvikuppini ja keskityn johonkin muuhun. Kun omat varastot on käytössä, kiukkunälkä ei pääse vaivaamaan. (Ja se omien varavarastojen käyttöhän on tässä koko homman pointti.)
  • Liikunta kai suositeltais ajoitettavaksi tuohon paastoaikaan (tulosten maksimoimiseksi), mutta koska mä olen liikkunut iltapäivisin ja iltaisin, en tiedä omasta kokemuksesta miten vaikuttaa. 
  • Voi olla, että tuo 16 h tuntuu aluksi liian pitkältä paastoajalta, mutta sitten voi aloittaa vaikka 12 tunnista ja totutella pikkuhiljaa pidempään. 
  • Jos joskus kaipaat jotain “herkkuja”, niin tee itse välipalaksi jäädytetystä banaanista “nice creamia”, pieni annos poppareita tai lehtikaalisipsejä tai paahda uunissa maustettuja kikherneitä (reseptejä löytyy intterweebistä). Tai syö kourallinen-pari maissilastuja kun sulla on illallisaika. 
  • Muista, että voit nauttia(!) maltilla ihan mitä vaan sitten kun sulla on *löysäilypäiviä, ne “herkut” eivät kaupasta lopu ja kaupatkin on nykyisin aina auki. 
  • Jos kokeilet tällaista ruokavaliota, keskity siihen mitä kaikkea ihanaa valinnanvaraa sulla on sen sijaan mitä et saa syödä. (Mulle tää ajatus on tietty helppo sisäistää kun aina on ollut jotain ruokavammaa...) Ja vielä
  • Älä aloita maanantaina, sillä tilastollisesti maanantaina aloitetut dieetit todennäköisimmin epäonnistuu. 
Jos haluat valmiin kauppalistan, klikkaa tästä

Jos sulla tulee jotain kysyttävää, niin käy naputtelemassa se tonne Facebookiin sillä unohdan usein käydä tsekkaamassa kommentteja täältä blogista. Vastailen kyllä mielelläni!

(Ja jos kokeilet näitä ohjeita itse, tuu kertoon miten sujuu!)

torstaina, maaliskuuta 1

Talven kapselivaatekaappi

Lukkari: taito- ja taideaineet, matematiikka

Huomasin, ettei kukaan ole päivittänyt mun blogiani (noh, päiväkirjaa) pitkään pitkään aikaan, mutta kun inspiraatio iski niin olihan se toimittava. Eikun ikkunaverhoja auki, luonnonvaloa sisään ja nappaamaan kuvia (toivottavasti kohta) menneen talven hynttyistä.

Keväthän tässä alkaa kohta kolkutella ovia, mutta mulla ei ole suoranaista kiirettä uudistaa tätä kapselia joka on tällaisena tosi toimiva ja monipuolinen. Niin että sama kai sitten jos sen julkaisee nyt vasta, jos vaikka kutsuu sitä W/S-kapseliksi? (Winter/Spring)

Päällysvaatteiden osalta mikään ei ole viime talvesta muuttunut, eikä juuri asusteidenkaan. Yhdet karvasaappaat (Pomar, kelsivuoriset) ostin tuossa kun sattui kohdalle loistava tarjous. Ovat olleet sittemmin ahkerasti jalassa kun tuli tämä oikea talvi.

Niin ja lapaset neuloin ja huovutin. Viimeksi olen tehnyt lapasia ehkä joskus 80-luvulla.

Tässä näitä kuvia:

Gina Tricot -paitis (pellavaa) kesäkapselista, kukkapaita Lindex (viskoosia)
ja ruutupaita Primark (puuvillaflanelli) uusia hankintoja.
Näillä sai vähän raikastettua jokseenkin tylsää yleisilmettä.
Ikivanhat neuletakit Repeat (kashmir) ja Filippa K (villaa) alkavat vedellä viimeisiään.

Harmaat farkut Lindexin aletangosta (ihan parhaat!), chinot Esprit
(ostettu vuosi sitten kaverilta pois kuljeksimasta mutta nyt vasta käytössä - alle mahtuu villahousut <3),
oranssit housut tutut aiemmista kapseleista, HM
T-paidat turkoosi (merinoa) Rewoolution syyskapselista,
valkoinen ja tomaatinpunainen (pellavaa, uusia) HM
Kivalle printtipaidalle ois ehkä tilausta jos sellainen sattuisi tulemaan vastaan!

Sininen kashmirneule Jimmy Choo for HM, samasta puljusta myös harmaa merinoneule (uusi), harmaa ohut college sekä punainen trikoopaita. Keltainen ohut merinoneule Rewoolution on uusi sekin.  

Vielä muutama yhdistelmä:


Tässä on nyt todella monta uutta vaatetta (parista T-paidasta olemassa jopa kaksoiskappalekin kun kerran "halvalla sain"), mutta kaikki niistä ovat olleet todella onnistuneita ostoksia joten mitäpä siitä sitten.

Vastapainoksi "vanhat" alkaa sitten kyllä todella olla ikäloppuja - esim Jimmy Choo -yhteistyö taisi olla henkalla vuonna 2009... noh, kun ostaa miehelle paidan niin voi sen sitten itse pitää loppuun!

Olen nyt tehnyt sellaisen periaatepäätöksen, ettei mun juhlavammat vaatteet kuulu kapseleihin vaan ovat tuolla käsillä ihan koska vaan tarvetta tulee. Toki näistäkin saa tarvittaessa ihan siistejä yhdistelmiä.

Nyt kun vuosi on pyörähtänyt niin seuraava proggis on se, että hankkiudun eroon lopuista niistä vaatteista joita en ole tänä aikana pitänyt lainkaan.

lauantaina, syyskuuta 16

Sininen, pinkki, vihreä, musta... mitä näitä nyt on

Lukkari: matematiikka, kotitalous

Äitini pyörähtäisi ehkä haudassaan tai vähintäänkin pöläyttäisi tuhkapilveä, sillä olen tällä viikolla mm. RENTOUTUNUT siivoamalla (puhumattakaan siitä, että mä kirjoitan näistä blogiin...).

Ja ostanut harkiten uusia siivousvälineitä (rättejä ja sieniä), koska kuulin niin hyvän nyrkkisäännön: "blue is for loo, pink is for sink". Sinisiä sieniä oli tosin hankalampi löytää, mutta pinkistä ois ollut tarjolla mm. ihmesientä. Siispä meillä on nyt sääntönä "pink is for sink ja muut värit käy vessan pesuun ja lattioille".

Värikoodaus on jatkoa roskien lajitteluun liittyvälle muistisäännöllemme; "musta on muovi, sininen on sekajäte".

Ollaan aikasemmin osteltu vaan halpismerkkien siivoussieniä, mutta täytyy sanoa, että näissä euron verran kalliimmissa on kyllä täysin erilainen tatsi - eli kannatti "investoida".

keskiviikkona, syyskuuta 6

Talvikengät - eiku sukat

Lukkari: matematiikka

Olen hehkuttanut näitä sukkia ennenkin, nimittäin Kangasalan sukkatehtaan alpakkasukka on se, jolla kaikista mun nahkakengistä saa talvikengät joilla tarkenee ainakin tonne -15C:een saakka. (Sitä kylmemmällä kelillä käytän kuitenkin aina karvasaapasta - mukavuus ennen kaikkea.)

Ostin miesten suurinta kokoa 46-48 - aikaisemmin mulla on ollut kokoa pienempää. Jalkani on 37.

Pesuohjeessa sanotaan käsinpesu, joten huovutan nämä pesukoneessa. Nyt olivat 60C:ssa pyyhkeiden kanssa ja lopputulos on täydellinen. Mahtuisi oikein hyvin vielä ainakin 39 jalkaan ja jos märkänä survoo niin varmaan suurempaankin.

Tästä eteenpäin pesen 40:ssa muun pyykin joukossa. Tiivistyy kyllä joka kerta vähän, mutta mitta palautuu kun pistää jalkaan.

Sukan suuaukko kannattaa muuten venyttää heti märkänä oikein reippaasti "repimällä".

Sukat voi siis toki huovuttaa myös käsin, vaikka suoraan omassa jalassa niin tulee varmasti oikea koko.

Mikä näistä tekee erityiset:

  • Jalalle pehmeämpää matskua ei ole olemassakaan - paitsi se karvasaapas.
  • Lämmittää myös kosteana, eli kumisaappaassa ehdoton. Justiin tuli testattua Johtajatulilla kun piti saada sekoite"villa"sukan jäljiltä varpaat uudelleen lämpimiksi. Vaikutus oli välitön.  
  • Ei ala haisemaan vaikka näitä pitäisi viikon putkeen (pidempää aikaa en ole käytännössä kokeillut.) Ei siis todellakaan tarvitse olla koko ajan pesemässä, eikä kannatakaan.
  • Ei ole "paksu" vaikka on huopaa. Vie kengässä kutakuinkin saman verran tilaa kuin villasekoitteinen urheilusukka.
  • Jalan kokoisena ei hierrä.
  • Materiaalissa on 15% keinokuitua lisäämässä kestävyyttä. Ja kyllä muuten kestävätkin - edellisen kerran olen näitä ostanut arviolta 6 vuotta sitten - en muista tarkkaan. Yhteensä neljällä parilla olen pärjännyt yli 10 talvea, enkä siis ole vuosiin käyttänyt talvisin muita sukkia ollenkaan. Näitä löytyy myös mustana!

Tässä vielä vertailun vuoksi konehuovutettu ja pesemätön sukka vierekkäin.


maanantaina, syyskuuta 4

Aika vaihtaa vaatekaapin sisältö - syyskapseli 2017

Lukkari: taito- ja taideaineet, matematiikka

Mun syyssuunnitelmiin kuuluu tällä kertaa käyttää kesämekkoa ja -toppia joiden värit ei kesällä käyneet yhteen mun muiden kesävaatteiden kanssa. Pari uutta hankintaa on myös tehty.

Tässäpä mun mix'n'match:


Vasemmalla: Turkoosi merino on uusi (Rewoolution). Ai-Van Mieletön!
Piti ottaa vasta talvella käyttöön mutta ei jaksa odotella sinne saakka!
Pellavainen T-paita löytyi varastosta (Cubus), punainen merino tuttu talvikapselista
Keskellä: valkoiset T-paidat vanhoja hankintoja Lindexiltä, keskellä jokeri eli
toistakymmentä vuotta vanha silkki-puuvillainen, käyttämättä jäänyt
Marimekko for HM josta lyhensin hihat.
Oikealla: merinotoppi (Lindex) talvikapselista, vaaleansininen pellavatoppi aletangosta (HM)
- piti odottaa ens kesää, mutta väri oli just nyt niin passeli tähän,
raidallinen on viskoosia (Lindex)
Vasemmalla: Tummempi ruutupaita kirpparilta, Fjällräven talvesta tuttu.
Keskellä: raidallinen kashmir-neule heräteostettu kesällä 2010 Ranskasta. Laatu kestää!
Talvesta tuttu Stella McCartney for HM, savunsininen ylisuuri viskoosineule on uusi (Lindexin alesta)
Oikealla: Merino vanha tuttu (Lindex), puuvillainen raitapaita vanha sekin (HM),
pellavaneuleen (Cubus) kaivoin varastosta takaisin käyttöön    
Vasemmalla: Cargot ikivanhat (Lindex), oranssit pillit on upouudet (HM), farkut talvesta tutut (Nudie)
Keskellä: Rakas kesämekko niin ikään Ranskan reissusta 2010 - kaipaa vielä kaverikseen sukkahousuja,
kukkamekko talvikapselista (ei merkkiä)
Oikealla: trenssi (Filippa K) löytynyt kirppikseltä muutamalla eurolla, blazer HM, nahka-bomber Seppälä
  

Vasemmalla: harmaa lampaanvillatakki vetelee viimeisiään (Filippa K), tuttu kashmir-villainen (Repeat),
merino löytyi varaston perukoilta sekin (Cubus)
Keskellä: leohuivi puuvillaa (Zara) on uusi ja rakkautta ensi silmäyksellä,
ruskea kashmir-huivi palvellut jo 15 vuotta,
vaalea villahuivi kuului kesäkapseliin,
jos tulee kylmä niin talvikapselin Missonin villahuivilla tarkenee
Oikealla: Uusia kenkiä en ole ostellut vuosiin. Kävelykengät ja korolliset Vagabond,
nilkkureiden merkki on kulunut pois
Nyt on siis mistä valita: ruutua, raitaa, kukkaa ja länttejä eikä väreistä tule pulaa! Saa nähdä mistä tulee suosikkeja ja mitkä tällä kertaa jää kaapin täytteeksi...

Päästin vaaleet piukat farkut huilivuoroon, samoin oranssit housuni kun vastaan tuli nuo piukat oranssit. Vaihtelu virkistää - mietin asiaa sit taas talvella uudelleen.

Tuossa on odottamassa yksi käytöstä poistettu villapaita sitä että ompelen siitä itselleni pipon. Sitten saa syksy mun puolestani tulla (ei tosin oo silti kiire - varvastossut on yhä käden ulottuvilla ja osa kesävaatteista pakkaamatta pois...)

perjantaina, heinäkuuta 21

Mitä mä voisin syödä

Lukkari: terveystieto #avautuminen

Olen joskus maininnut blogissa mystisestä suusairaudestani, joka paukkasi päälle jouluna 2015. Sitä on siis nyt podettu puolitoista vuotta ja rapiat, ja voin ilokseni todeta paranemisen olevan vauhdissa.

Hitaassa tosin. #kärsimätön

Kirjoittelen aiheesta tänne, jotta jos joku tunnistaa oireet itsellään niin voisi ehkä aloittaa nämä mun käyttämät hoitotoimenpiteet vähän nopeemmin kuin minä. En kylläkään takaa että ne auttaisivat. Sori.

Mitä siis on tapahtunut tähän mennessä on seuraavaa:

Jouluna reissussa (Fuerteventura) alkoi suussa tuntua siltä kuin siellä olisi hiekkaa. Oltiin toki paljon myös rannalla, joten olin vähän, että oisko tuulen vika tai joku. Sairastuin myös poskiontelotulehdukseen, joten sekin hämäsi tilanteessa aikalailla.

No, eipä sitä hiekantunnetta kauaa jatkunut, sillä seuraavaksi alkoivat suun limakalvot mennä rikki. Kaikkialta hampaitten takaa - ei siis edestä ikenistä tai huulista tai muualtakaan. Mutta nielusta kyllä, mikä hissukseen alkoi aiheuttaa nielemisvaikeuksia, suun kuivumista sekunneissa rutikuivaksi mikä johti hengitysvaikeuksiin - ynnä muuta yhtä ärsyttävää.

Jouduin siis vaihtamaan mm. vahvat punaviinit todella keveisiin sekä valkkareihin, koska "jämähtivät kiinni" kurkkuun ja kieleen.

Kielen reunuksiin ilmestyi molemmille puolille juoste joka jäi herkästi hampaitten väliin.

Jossain vaiheessa aloin miettiä, että mulla oli pitkin syksyä ollut ylivilkas syljen eritys, mikä saattaisi jotenkin liittyä tähän.

Kävin lääkärissä.

"Ei ole syöpä. Menee varmaan itsekseen ohi."

(Ja kuudenkympin lasku.)

Rupesin lukemaan suurennuslasilla tuoteselosteita gluteenin takia jota olin vältellyt jo jonkun aikaa muutenkin: Oho - Maissihiutaleet ei ole gluteenittomia. Eikä Sol-olut.

Eikä ilmeisesti gluteeniton olutkaan ole, koska suuhun sattui niin vietävästi kun sitä joi pullollisen. Joku ruoka jossa oli hiivauutetta teki saman.

Voisko siis olla hiivaan liittyvä ongelma?

Kävin erikoishammaslääkärillä joka otatti kielestä jonkun pintasolunäytteen, haukkui hammaskivet, kuvautti hampaat ja oli sitä mieltä, että viisaudenhammas pitäis poistaa. Kun aika oli loppumassa, kysyin, että miten noista kolmesta mikään liittyi tähän ihottumaan.

"No, eipä kyllä liitykään. Varataan sulle täältä kirurgilta aika koepalan ottoon. Käykö ylihuomenna?"

Ja kassan kautta kiitos: 180 euron lasku. Ei mistään.

Seuraavana päivänä peruin kirurgin, jonka lasku ois ollut "jotain kahenpuolenkolmensadan välillä" ja sanoin, että odottelen ensin ne yhdet koetulokset kun ei tässä nyt ole satasia heiteltäväksi sinne tänne umpimähkään.

Erikoishammaslääkäri soitti seuraavalla viikolla tuloksista ja kerroin hänellekin tämän. (Tuloksissa ei näkynyt mitään poikkeavaa - suussa vaan.)

Siitä hetkestä Erikoishammaslääkäri alkoi toden teolla tehdä töitä saadakseen mun suuni kuntoon, että kaikki mahdolliset propsit hänelle! Testasi lääkettä joka teki suusta niin emäksisen ja liukkaan, että hyvä kun kieli pysyi enää suussa. Soitteli ja kyseli kuulumisia.

Kävin terveyskeskuslääkärissä testauttamassa keliakiaa. Verestä sitä ei ainakaan näkynyt. Pyysin ja sain testattavaksi sienilääkkeen. Erikoishammaslääkäri kirjoitti sitä lisää, sillä hoitoaika oli kuulemma aivan liian lyhyt.

Erikoishammaslääkäri soitteli kutakuinkin kerran viikossa koko kevään ajan ja kyseli missä mennään. Kovin vähän oli kerrottavaa. Sienilääkettä popsin huhtikuusta heinäkuulle. Lopetin sen kun tultiin reissusta, sillä pulloa ois pitänyt säilyttää viileässä jos se on auki yli 2 viikkoa. Meillä se pyöri pari viikkoa enimmäkseen helteisessä autossa.

Syksyllä menin hammaskiven poistoon samalle hammaslääkäriasemalle. Erikoishammaslääkäri tuli kesken kaiken katsomaan miltä suu näyttää: "pikkusen tämä punottaa, mutta jos ei tietäis että täällä on jotain vialla, niin ei sitä päällepäin näe."

Kipeähän se oli edelleen kuin fan. Aamuisin tuntui aina hetken siltä, että kyllä tämä tästä iloksi muuttuu, mutta sitä ei kauaa kestänyt. Ei auttanut kookosöljypurskuttelukaan.

Meni syksy. Mietin sitä koepalan otattamista kunnallisella puolella, mutta siinä ois voinut mennä kuukausia kun ei ole syöpäepäily - ja toisaalta myös se suun silpominen kauhistutti.

Tuli vuodenvaihde. Tuttu kahvakuulaurheilija mainosti somessa tammihaastetta ja kun joulureissun jäljiltä vaaka sanoi aamulla, että "yksi kerrallaan, kiitos" - tartuin siihen.

Haasteeseen sisältyi nollalinja maitotuotteita kohtaan. Siitä alkoi suun paraneminen - ensin harppauksin, sitten se tietty hidastui.  

Tällä hetkellä se kipeytyy jos syö yli 80 g pussin salmiakkia. Tai 3 persikkaa. Tai jostain. Muttei sitten yllättäen vegaanijädestä (125 g) kuitenkaan.



Muuten veikkaisin syyksi sokeria.  

Vaikeinta on juustosta kieltäytyminen, mutta onneksi - ONNEKSI - suu ei reagoi vuohen- tai lampaanmaitojuustoihin lainkaan. Sen sijaan teelusikallinen maitoa suorastaan räjäyttää limakalvot saman tien. Voita en uskalla käyttää, paitsi kirkastettuna. Ei ole yhtä hyvää. Suklaasta en tahdo edes puhua kun nyppii niin vietävästi...

Korvikemaidot (soija, kookos) ei myöskään ole kovin hyviä. Pitäis opetella juomaan kahvinsa mustana ja osittain sitä kyllä teenkin.

Gluteenia on eksynyt ruokaan pari kertaa. Välitöntä vaikutusta sillä ei ole, mutta viikkoa myöhemmin tuntui taas sitä hiekantunnetta suussa. En tiedä mentiinkö takapakkia vai eteneekö tämä paraneminen samaa reittiä jota se paheni. varmuuden vuoksi välttelen sitä ainakin toistaiseksi.

Ja odotan sitä päivää kun voin sanoa, että suu tuntuu normaalilta. Ja sitten syön juustoa. Ainakin vähän...

Tämä ei muuten ole tarttuvaa.

Mulla on ollut kaikenlaisia ruokarajoitteita vuodesta 1987, mutta ikinä ennen tätä en ole ajatellut olevani sairas. Nyt olen, eikä se ole kivaa.