Meillä on tollanen 7-vuotias kummipoika, joka pyysi, että veisimme hänet taas lätkämatsiin. Hyvä pyyntö se olikin ja toteutettiin viime lauantaina.
Tilaisuuden ensimmäinen hauska juttu oli tämä Ville Viikinki -katti, joka sai mut nauramaan ääneen kun sen näin tanssimassa Viking Linen mainoksessa (täällä). Siitä tuli nimittäin mieleen ne ajat kun tavattiin Puolison kanssa joskus 15+ vuotta sitten...
Tota tenavaa piti hiukan houkutella samaan kuvaan meidän kanssa.
Jos ei olisi tullut, olisin otattanut tämän bändärikuvan ilman!
Tota tenavaa piti hiukan houkutella samaan kuvaan meidän kanssa.
Jos ei olisi tullut, olisin otattanut tämän bändärikuvan ilman!
Pelikin oli reipas ja siinä riitti jännitystä loppuun asti. Me itse asiassa lähdettiin pois ennen kuin lopputulos selvisi (että saatiin sinä iltana vielä ruokaakin). Kevyen nyrkkitappelun sekä voittolaukauskisan jälkeen Blues sen kuitenkin voitti (vastustajana Tappara, joten näin paljasjalkaisena tamperelaisena oli aika vaikeeta päättää kumpaa kannattaa... sanoin, että kannatan Suomen maajoukkuetta jos joku kysyy!).
Pelin, seuran ja metrilakujen lisäksi hallilla oli vielä yksi aina mainitsemisen arvoinen juttu, nimittäin nämä cheerleader-mimmit. Ne on I-H-A-N-I-A! (edelleen).
Ja se ruoka syötiin siis ihanien ystävien seurassa, jotta sellainen ystävänpäivä tänä vuonna.