Kunnon kuluttaja [tm] pisti jälleen haisemaan, tällä kertaa kierrätysteemalla: vuonna noin miekka ja kirves (eli ennen 90-l puoliväliä) teettämäni säkkituolimallinen, elämän nielevä nahkakassi sai uuden elämän Satu Kallio Design -kameralaukkuna. Kiitokset vaan Nelliinalle ja Iinalle, joiden vinkeistä otin vaarin.
Toimitin itse tähän poikkeuksellisesti myös vetskarin, kun olen joskus kirpparilta löytänyt noin hienon. Lisäksi mulle tehtiin erityistoiveista sisälle vetskatasku, jossa oli myös hyödynnetty kassin vanhaa ulkotaskua, sekä avainta varten ripustuslenkki. Hihna on yhdestä mun isommasta nahkalaukusta, jonka olen muuten senkin aikoinaan teettänyt.
Tämä on mun järkkärille ihan jämptin kokoinen, mutta oletettavasti antaa jonkun verran periksi ts. fyllit pehmenee ja nahkakin taitaa vähän venähtää, vaikka onkin jo vuosien superpehmeäksi kuluttanutta.
Ja homma siis toimi niin, että otin Satuun Facebookin kautta yhteyttä ja kerroin toiveistani. Sitten laitoin kassin postiin ja jäin odottelemaan. Toimitus oli nopea ja näppärä ja tosi hyvää työtä on Satu tehnyt.
Tykkään kovasti!
2 kommenttia:
Mulle jäi kyllä täysin epäselväksi, mikä tässä oli ns. taiteliijan osuus. Tekikö hän saman työn, minkä suutarikin olisi tehnyt eli ompeli vetoketjun ja lisätaskun?
Ei, kyllä hän ompeli isosta laukusta pienen ja lähetti loput nahat mulle kyynärpääpaikka-aineiksi. Kassi oli siis alunperin kokoa "säkkituoli".
Lähetä kommentti