Välineurheilijan urheiluvälineet

Lukkari: liikunta

Selailin aikani kuluksi blogin vanhoja tekstiluonnoksia ja törmäsin tällaiseen puolivalmiiseen. Nyt kun syksy tulee ja harrastajat ainakin täällä meilläpäin on taas selkeesti lisääntymään päin, aihe alkaa taas olla ajankohtainen, joten kirjoitin sen loppuun.

Siispä pidemmittä puheitta... eipäs, vaan saamani palautteen perusteella pyydän sinua lukemaan tämän ennen kuin jatkat.

 

Millaisia välineitä kahvakuulaurheilussa tarvitaan?

Arvatenkin melko korkealla tässä listassa on itse väline, eli

 

Kahvakuula

Omat ekat kuulat ovat olleet noita teräksisiä mustia. Hommasin ne aikana jolloin en ymmärtänyt juuri mitään nostamisen ja jumpan eroista. Ne sopiikin hyvin juuri erilaisiin pyörittelyihin, tasapainojuttuihin, heittelyyn ja käsipainon korvikkeeksi. Kuitenkin kun tarkoitus on nostaa kuulaa ja se lepää räkissä pitkiä aikoja, kuulan paino osuu pienelle alueelle joka kipeytyy. Samoin siinä vaiheessa kun rinnalleveto- tai tempaustekniikka ei ole vielä oikein hanskassa, näillä kuulilla saa aikaiseksi aika ilkeitä mustelmia käsivarteen.

Kisamallin kuulassa paino jakaantuu tasaisemmin ja jos joku lihas pysäyttää rinnallevedon vauhdin niin se on sitten iskunkestävämpi hauislihas. Lisäksi kuulissa on etuna kahvan standardipaksuus. Itsellä on niin lyhyet sormet, että teräskuulissa tulee ylettymisongelmia jo 16-kiloisen kuulan kanssa, parikymppisestä en saa enää lainkaan kiinni.

Jos kuitenkin hankit kuulan marketista, huomioi seuraavat asiat:

• kaikki kuulassa olevat kulmat kolisevat käsiin ja jalkoihin. Valitse siis malliltaan ehdottomasti kauttaaltaan pyöreä.
• Kahvassa pitää olla riittävästi tilaa, että käsi mahtuu kunnolla pyörähtämään siinä.
• Muovinen kahva alkaa helposti luistaa jo muutaman minuutin sarjoissa. Lisäksi muovikuulat menevät rikki. Ymmärrän hyvin, että kuulan pudottamista lattialle pitää varoa, mutta en sitä, että kuulan itsensä takia...
• Kolmiokahvaiset kuulat kannattaa yksiselitteisesti kiertää kaukaa.

 Kuulakauppalinkkejä tällä sivulla

 

Kuulan paino

Ei ole olemassa mitään patenttivastausta siihen, mitä kuulan pitäisi painaa, mutta jos sitä on tarkoitus nostaa koko kehon lihaksia käyttäen, niin valtaosalle yli 15-vuotiaista muutaman kilon pallo on kyllä hukkainvestointi (kannattaa mieluummin ostaa vaikka nestemäinen 1,5 l pyykinpesuaine, käyttää pullo tyhjäksi ja täyttää hiekalla. Tuplahyöty.). Harjoittelun pitää haastaa joko fyysisesti tai henkisesti ja siirtää siis sitä mukavuusrajaa (järki päässä toki), jotta se olisi tuloksellista ja nousujohteista. Useimmille naisille sanon, että hyvä aloituspaino voisi olla 10 kg, sillä se kasi jää hurjan nopeasti turhan kevyeksi ja 12 kg saattaa turhauttaa. Miehiä neuvon aloittamaan 12-16 kg kuulalla.
Tietysti siinä tapauksessa, ettei ole vuosikausiin juuri liikkunut tai kehossa on liikerajoitteita ym. on toki viisainta lähteä liikkeelle maltillisemmin.

Yksi tapa tutustua eri painoisiin kuuliin (6-24 kg) on tulla mun (tai jonkun muun seuran) treeneihin ja kokeilla niitä siellä. Vaatii tietysti kuulalainalomakkeen täyttöä tämä järjestely, mutta on muuten aika kivuton. Samalla saattaa saada jotain oppiakin.

Kannattaa muuten asennoitua niin, että edessä on useammankin kuulan hankinta, juurikin siksi, että vältetään sitä jämähdysefektiä. Vaikka sillä "seuraavan koon" kuulalla ei vielä montaa kertaa työntäisi, niin heilautuksia sillä tekee kummasti ja lisänä vaikka tukitreeniä, eli kyykkyjä ja pystysoutuja.

 

Muut välineet

 

Rannepannat

Rannepannat voi tehdä kuulan lepopaikan räkissä vähän mukavammaksi, tai sitten ei. Salibandykäyttöön löytyy hiukan pidempiä malleja, ne tennistumpit on vähän siinä ja siinä onko niistä mitään iloa. Joillekin tietysti enemmän kuin toisille. Harrastukseen tarkoitettua varsinaista Kettleguard-suojaa en ole itse kokeillut kuin pikaisesti, sillä se on ympärykseltään mulle liian väljä. Tärkeä ominaisuus on nimittäin se, ettei suojat pyöri kädessä.

Omista rannareistani kysellään säännöllisesti: nämä on Salming-mallistoa ja olen ostellut ne jostain poistotelineistä. Ne olivat uutena noin 15 cm pitkät, mutta mitta ei kelvannut kansainvälisissä kisoissa. Siksi leikkasin ne saumasta auki ja käärin kolminkerroin ja ne ovat nyt mukavammat kuin alkuperäiset.

Tempauspaita on paremmin ilmastoitu kuin työntöpaita jonka pitää pysyä paikoillaan.

 

Kengät

Painonnostoon tarkoitetut kovapohjaiset kengät on selkeesti kaikkein paras valinta kun nostaa pidempiä, yli 6 min sarjoja. Niitä ikävä kyllä löytyy vähän huonosti urheiluliikkeiden hyllyistä, mutta joillakin saleilla saattaa olla esim. Adidaksen kenkää myynnissä niin, että pääsee oikein sovittamaankin. Painonnostoliitto myy juurikin tuota Addua, sekä sekalaista valikoimaa ns. Polskeja, joissa on hiukan leveämpi lesti. Toinen paikka josta kenkiä voi kysellä on Urheilu Kiilunen.

Tärkeää kengässä on se, ettei se luista tai jousta tai hölsky, vaan siitä saa kunnon tuen ponnistukseen. Lenkkarit ei siis ole hyvä juttu ollenkaan, mieluummin vaikka Converset tms. tasapohjaiset tossut, Barefootit tms. tai vaikka paljas jalka.

 

Vaatteet

Puuvillainen paita on parempi kuin tekniset materiaalit, koska varsinkin märkänä/ kosteana siitä saa hyvän tuen räkissä eikä kyynärpäät luistele miten sattuu. Myös merinovillainen aluspaita ajaa omien kokemusten mukaan saman asian.
Housuilla ei ole niin väliä, itse olen treenannut niin maastohousuissa, farkkushortseissa kuin verkkareissakin. Koska kisassa polvien ja kyynärpäiden pitää näkyä, sinne tarvitaan shortsit.

 

Entäs muuta

Oma kisakassi-muistilistani on seuraavanlainen:
kengät, rannarit, alusvaatteet, kahdet sukat, pari paitaa, shortsit, hiuspanta, pala hiekkapaperia, rätti, suihkepullo, magnesiumia, kynsiviila, suihkelaastari, ajastin, jumppakuminauha, pallopähkinä, kosteuspyyhkeet, juomapullo, pyyhe, villasukat ja eväät.