Ryhti Long Cycle ja tuomisina taas hopiaa

Lukkari: liikunta

No niin, vuoden neljäs skaba takana ja suhdanne näyttäis jatkuvan positiivisena. Tietty tällä kertaa oli osallisuutta silläkin, että kisoihin tuli poisjääntejä ja yhdellä kilpakumppanilla homma hyytyi matkalle, mutta hei, säännöt on samat kaikille: vain osallistujille jaetaan sijoitukset ja aikaa on 10 minuuttia, jonka voi käyttää kokonaan.
Voittoon ei ois tälläkään kertaa ollut mitään saumaa, mutta tuohan ei mua juuri häiritse. Rikoin kuitenkin oman tulostavoitteeni eikä sijoitukseen riittänyt se, mitä lähdin tekemään. Piti tehdä enemmän.

Mullahan ei lähteissä ollut fiiliksestä oikein tietoakaan. Yleensä oon pakannut kisakamat jo pari päivää aikaisemmin ja se kuuluu osaan valmistautumista. Nyt rupesin perjantai-iltana kasaileen tarpeita ja unohdin muun muassa rätin, jota ois tietty tarvittu tällä kertaa. Lisäksi olin unohtanut ostaa suklaata, jota piti siinä perjantai-iltana lähtee lähikaupasta hakemaan. Vedin siihen oheen lyhyen lenkin, kokeilin vähän vielä, että miten se henki kulkee kymppiminuuttisen loppua kohden ja hyvinhän tuo tuntui kulkevan. Aikaisemmin oon myös hoitanut venyttelyt jo keskiviikkona, mutta nyt sekin jäi perjantai-iltaan.

Matkalla yritin autossa sitten saada jotain fiilistä kuuntelemalla Foo Fightersia ja mitä tekee Puoliso joka ei koskaan käännä autostereoita hiljemmalle: valittaa, että ottaa korviin...

Punnituksessa tuli ylläri, nimittäin vaaka näytti yli 63 kiloa. Kuulin siinä jonkun mainitsevan, että pitäs varmaan käydä vessassa ennen kun menee vaakaan. No, niinpä mäkin sitten kävin ja punnitutin itseni uudelleen: tulos oli 600 g vähemmän. Että semmosta.

Oman suorituksen lähetessä kävin taas vähän hengittelemässä ja joogailemassa jossain pimeessä loukossa, yhtään lämmittelynostoa en silti tehnyt kisakuulilla vaan kaseilla muistuttelin kroppaa siitä, miten se työntö lähtee.

Ja sitten lavalle ja suunnitelman mukaan alusta 8 rpm muutama minuutti, sen jälkeen seiskaa ja kutosta. Vikan minuutin alusta lähdin tykittämään sen mitä kropasta lähti. Siinä sitten Minnalta jäi vielä homma kesken ja tajusin, että mulla on vielä mahdollisuus mennä ohi. Tiukaksi se meni, mutta kiri riitti. Tulos oli 73 ja yksi hylsy. Mä en siihen löydä tosta videolta perusteluita, mutta joku siinä on ollut, ettei se tuomarille kelvannut. Tasatuloksellahan mä oisin jäänyt painon perusteella kolmanneksi.

Kuvat Simo Kajalainen

Suorituksen jälkeen ei meinanneet kädet nousta ylös, mutta muuten oli ihan hyvä olo. Näemmä kunto on aika hyvä vaikka syyskuun alussa kun ekaa kertaa rupesin testaamaan noita tuplia niin tuntui siltä, että kuolen kolmessa minuutissa. Työnnöt lähti varsin helposti räkistä ja parantamisen varaa ois ollut oikeestaan vaan rinnallevedossa. Kyllä mä ne virheet tosta näenkin, mutta kolmen treenikerran jäljiltä ei tuo ole lainkaan huono suoritus. Yläasento on mulle paha kun ei kuulat meinaa mahtua pään päälle. Joudun hirveesti tekeen töitä sen asennon pysäyttämisen kanssa.
Muutamalle toistolle siellä ois ollut vielä varaa, eli aika varman päälle menin kuitenkin. 

Kuva Simo Kajalainen

Mulla oli muuten taas ihan paras kannustusjoukko: perheenjäsenten lisäksi omat valmennettavat Mimosa ja RautaNeito siippoineen olivat paikalla ja ilmaantuipa sinne yksi etäKuulasaunojakin. Ihan huikeaa, kiitos teille!!!

Kahden viikon päästä sitten Kuusamoon...