Eveliina

maanantaina, huhtikuuta 16

Nolæns osa 2, retket

Lukkari: maantiede, biologia, historia, yhteiskuntaoppi

Me oltiin oikein sellaisia kunnon turisteja ja tehtiin ratikka- ja muuliajelun lisäksi risteily siipirataslaivalla, omatoiminen kierros hautausmaalla ja retki suolle.


Löysin muutama vuosi sitten Facebookin välityksellä vanhan ystäväni Marin, joka häipyi viitisentoista vuotta sitten Jenkkeihin ja asuu nykyisin Louisianassa miehensä kanssa. Kun hän kuuli, että ollaan tulossa nurkille, hän järjesti heille lapsista vapaan viikonlopun ja hurauttivat autolla viiden tunnin matkan ja meitä (ja vähän kyllä itseäänkin) viihdyttämään. Nelistään hengailtiin siinä sitten perjantai-ilta ja lauantaipäivä ja ajeltiin muulivaunuilla ja kierrettiin baareja.


Poikettiin tietysti Bourbon Streetin pakolliset nähtävyydet, eli Pat O'Briens', josta on lähtöisin Hurricane-drinkki (Marilla kourassa ja kyllä, sillä sai nupin sekaisin) ja Lafitte's, joka on Amerikan vanhin baarirakennus. Käytiin myös porukalla maistamassa Cafe du Monden Beignets-munkkeja. Kyllä, myös minä söin puolikkaan, pakkohan se oli. Niitäkin saatetaan sentään jonottaa tunti tai jotain... Oli kyllä tosi ihana viikonloppu!


Sunnuntaina oli ohjelmassa parikin pääsiäiskulkuetta, joista missattiin ensimmäinen, perheille tarkoitettu. Sen sijaan käytiin ratikka-ajelulla pitkin St. Charles Avenueta. Iltapäivästä oli poikien vuoro.


Paikallisiin tapoihin kuuluu kasata juhlapäivinä tonneittain kiiltäviä muovihelmiä kaulaan ja lisää heitellään ohi ajavista kulkuvälineistä. Näillä helmillä saatiin hotellilla naapurin lapset tosi iloisiksi! Aika vähän siis näyttäisi olevan kristillisiä perinteitä näillä pyhillä... (mikään paikka ei toki ole myöskään kiinni, paitsi yksi museo pitkäperjantaina).


Sunnuntai-iltana lähdettiin Puolison kanssa sitten parin tunnin risteilylle Natchezilla pitkin Mississippiä. Reissulla syötiin erinomaisen herkullinen buffa-illallinen, kuultiin jokiuoman historiaa ja nautittiin dixieland jazzista.

Kivi on tuontitavaraa

Tiistaina tehtiin sitten pidempi retki Honey Island Swampille ja käytiin katsomassa alligaattoreita.  Nähtiin me myös kilpikonnia, pelikaaneja ja jotain muitakin lintuja.


Kuvissa on Froggie, joka on ilmeisesti vasta aikuisena menettänyt pyrstönsä. Näillä on kuulemma noin promillen mahdollisuudet selvitä hengissä koska ilman häntää ei oikein pääse saalistajia pakoon. Kyllä se uiminen hankalalta näyttikin. Tämä tyyppi elelee ilmeisen paksusti turistiveneiden hodareilla ja vaahtokarkeilla, mikäs siinä kun käydään ruokkimassa muutaman kerran päivässä.


Nähtiin myös pari muuta uimaria, joista isompi oli noin 2,5-metrinen jolla painoa arviolta 130 kg. Minikaveri kulki mukana kylmälaukussa ja sitä sai silittää. Puolimatkassa se vaihdettiin veneestä toiseen.


Lisäksi nähtiin hurrikaani Katrinan 6 vuotta sitten tekemiä tuhoja, muun muassa talo, joka oli irronnut perustuksiltaan, seilannut virtaa alas, kääntynyt mutkassa ja päätynyt pellolle -tai no, siinä oli ollut soista metsää- savupiippuineen päivineen.

Spanish moss ei ole oikeasti jäkälää vaan ilmasta raviteita ottava kasvi
Suolla kasvaa mm. villiriisiä ja arrow-juurta jolla suurustetaan kastikkeita

Keskiviikkona mentiin katsomaan St. Louis no 1 -hautausmaata, josta Nicholas Cage on ostanut itselleen hautapaikan ja rakennuttanut sinne pyramidin. Sinne on haudattu myös voodoo-kuningatar Marie Laveau (myös täällä) ja hänen tyttärensä, joskaan hautojen sijainneista ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta. Mulle jäi vähän epäselväksi, miksi näille kolmelle mahdolliselle haudalle jätetään kaikenmailman roskia, "uhrilahjat" (eli mm. niitä karmeita helminauhoja) jotenkin vielä tajuaa, mutta tyhjät vesipullot ja parkkikuitit on vähän outoja.

suom. Kaikki Yhdestä...

2 kommenttia:

Krisse kirjoitti...

Vitsit kun kuulosti ihanalta reissulta!

Eveliina kirjoitti...

Sitä se toden totta oli!