Melkein suksilla

Lukkari: jatko-opinnot

Tämän lähemmäs rinteitä en taida mennä. Mutta olin sentään afterskiissä.

Myöhäinen lounas Nuuksiossa

Lukkari: taito- ja taideaineet, liikunta, kuvataide, ruokatunti

Puoliso sai päähänsä kysyä lähdettäisiinkö Nuuksioon grillaamaan.

 

Nämä luonnon taideteokset on toisinaan aika massiivisia

10 km reippailut kruunasi tämä myöhäinen lounas.
Meidän grillipihdit herättivät kyllä hämmästystä kanssaulkoilijoissa (ja kelpasivat lainaksi)

Täällä ovat meidän edellisen reissun kuvat samoilta huudeilta neljän vuoden takaa. Suurin muutos näyttäisi olevan karvan määrässä...

Kahvakuula 27-10-77

Lukkari: liikunta

Kävin viikonloppuna nostamassa kuulaa vakavalla mielellä ensimmäisen kerran sitten kesäkuun alun 2014. Siitä on siis aikaa 27 kuukautta ja rapiat päälle. (Olisin väittänyt, että tuo oli toukokuuta, mutta alkaa näemmä dementia vaivata.)

Tulostavoite oli kaukana omista enkoista, mutta eipä näillä treenimäärillä kannata ahnehtia. Edeltävän viikon treenien perusteella tulin siihen tulokseen, etten sittenkään voi lähteä yrittämään edes kasin pacella, eli siis 8 toistoa minuutissa, vaan pitää tyytyä 7,5:een jos aikoo pitää sykkeen sillä tasolla että kestää täydet 10 minuuttia. Lopussa voi sitten yrittää kiriä jos vielä irtoaa.

Sillä siis mentiin.

Lämmittelyssä olo oli perinteinen "onpa painavaa - saa nyt nähdä mitä tästä tulee - janottaa ja suu kuivaa - nojoo" mutta kun pääsin lavalle, unohdin onneksi koko asian. Varsinkin sen suun kuivumisen joka ruokavaliohoidon puremisesta päätellen johtuu siis keliakiasta eikä olekaan jäkälää.

Ei se näköjään kamalasti haittaa kun hengittelee suun kautta ja keskittyy johonkin ihan muuhun.

Nosto meni lopulta muuten suunnitelmien mukaan, mutta sain siinä kolmannen minuutin alussa hylsyn "allemenosta". Jälkikäteen videolta katsottaessa en siitä kyllä hylkäyksen aihetta löydä (samalla olisi voinut kai hylätä koko suorituksen), mutta tuomarihan sen päättää ja sekunnin murto-osassa.

Itselleni on tuomarikoulutuksessa opetettu, että epävarmoissa tilanteissa tuomitaan nostajan eduksi ja ettei tuomarin hommana ole väkisin yrittää kaivaa suorituksesta virheitä. Ilmeisesti näistä periaatteista ollaan meillä Suomessa luopumassa, mikä on sinänsä hurja ajatus ainakin niin kauan kun tuomarit eivät ole ammattilaisia ja jopa arvokisatuomarointiin riittää parin tunnin kurssi johon ei edes kuulu mitään testiä. Tuomarikoulutukseen mennessään ei tarvitse myöskään osata itse nostaa.

Hylsy kesken kaiken ja vielä noin ihmeellisin perustein (joka on fyysinen mahdottomuus mun tekniikalla) pisti aikalailla vihaksi, sekoitti ajatukset ja varsinkin kello meni hetkeksi ihan sekaisin. Siinä kahdeksan minuutin kohdalla sitten huomasin, että olin kuitenkin pitänyt yllä suunniteltua, täysin tasaista tahtia ja että voisin koittaa kiristää hiukan loppua kohden.

Viralliseksi tulokseksi tuli lopulta 77.

Meillä meni talvella vaaka rikki enkä ole tullut hankkineeksi uutta. Kesäreissun jäljiltä tuntui hiukan vaate kuin vaate kiristävän - paitsi perunasäkit - joten tiesin, että massaa on tullut lisää jonkun verran, enkä tule mahtumaan vanhaan painoluokkaani alle 63 kg. Punnituksessa selvisi, ettei mun olisi tarvinnut tiputtaa kuin kilon verran, ja olisi kai tuo lähtenytkin. Jospa sitten seuraaviin kisoihin, joiden ajankohtaa en tosin vielä tiedä.

No, onpa nyt sitten yksi suomenennätys myös ylemmässä painoluokassa.

 

Kuukauden keitto: mausteinen kala-kookoskeitto

Lukkari: kotitalous

Tästä tuli niin hyvää, että pitää laittaa resepti talteen. Pääasiassa julkaisen niitä siis tuolla Instagramin stooreissa, nykyisin useammankin kerran viikossa.

Ainekset kahdelle:

• puoli litraa vettä
• 2 kalalieminappia tai -kuutiota (eli litralle lientä)
• 2 tl cajun-mausteseosta
• 2 dl paseerattua tomaattia
• vajaa tl (inkkari)sokeria
• vajaa pussillinen aasialaista vihannessekoitusta
• 200 g kalafileetä paloiteltuna
• 100 g katkarapuja
• pieni tölkki kookoskermaa
• suolaa maun mukaan

Kiehauta liemi mausteineen, lisää vihannekset ja anna lämmetä muutama minuutti. Lisää kalapalat ja kypsennä palojen koosta riippuen 2-3 minuuttia. Lisää katkikset ja kookoskerma, kuumenna. Tarkista maku ja nauti.

Teeveestä tuttu

Lukkari: taito- ja taideaineet, jatko-opinnot

Kirjoittelin tuolla Facebookissa, että tulossa on elämäni ensimmäinen vakava puherooli (aamu)telkkarissa ja pyysin viime hetken neuvoja kavereilta, mitä ei kannata tehdä paitsi nukkua pommiin.

Tässä parhaat:

- Älä pistä liian läpinäkyvää vaatetta päälle - check
- Älä pukeudu raitapaitaan - check
- Älä tervehdi yleisöä kuten Ronnie James Dio - check
- Älä kysy voinko lähettää terveisiä - check.

En myöskään tullut paastonneeksi viikonloppua siltä varalta, että teeveekamera lisää sen 5 kiloa kroppaan. Luotin siihen, ettei se ole pysyvää

Toisessa blogissa kooste lähetyksen sisällöstä joka on katsottavissa Yle Areenasta lokakuun alkupuolelle saakka.

Takautumia osa 4: Elokuu 2016

Lukkari: taito- ja taideaineet, liikunta, psykologia, musiikki, kuvataide, ruokatunti

Elokuu alkoi mahtavissa merkeissä, sillä WKND-festaroimaan menossa olleet kaunokaiset saapuivat yökylään

Itse kävin melkein Flow-festareilla - mutten sitten kuitenkaan, vaikka oli ilmainen lippukin. Syy: sade.

Raksavaiheessahan siellä oli vielä tosi kaunista.

Elokuinen taivas oli välillä todella merkillisen värinen

Istuttiin myös iltaa "sadonkorjuu"-teemalla rakkaiden ystävien seurassa. Oikeestaan siihen ei edes tarvita mitään teemaa tai tekosyytä...

Lohi ja nieriä olivat kyllä ihan K-kaupan sedän kalastamia, mutta nauriit, pavut ja yrtit omasta maasta. Ei tietenkään minun...

Omput ovat tällä hetkellä käymässä siideriksi. Jännityksellä odotan...

Laitetaas tästä kuukauden resepti muistiin: puoliso sairasti ja ehdotti ruuaksi kanakeittoa. Minä sitten tein.

Tätä odotettiin kauan:

...ja pitihän päivästä tehdä spektaakkeli (heh), tai edes vähän arjesta poikkeava. Siispä mentiin tietysti ulos syömään. Paikaksi valikoitui Aino, jonka sijainti oli tosi hyvä meidän aikataululle ja määränpäätä ajatellen.

Puolison annos on todella paljon kauniimpi kuin omani, mutta
tuo poronkäristys oli aivan erinomaisen hyvää joten annan sen anteeksi!

Edellisestä Suomenlinnan lauttamatkasta on vuosia aikaa. En ymmärrä miksi.

Suomenlinna elokuisena iltana. Onhan se huikean kaunis paikka!

Olihan muuten upea konsertti! Ei uskoisi, että yli 30 vuoden torvimusiikkiharrastelun jälkeen vielä kuulee jotain mitä ei ole koskaan kuullut, mutta näin pääsi käymään. Siis ääniä jollaisia en olisi voinut kuvitellakaan pääsevän tuosta torvesta (trumpetti).

Musta on tullut fanikuvapönöttäjä...

Timo Lassy, saksofoni ja näköjään myös huilu

Jukka Eskola, trumpetti

Elokuun päätteeksi, kuun viimeisenä päivänä tempaisin 5 toiston päähän omasta enkasta joka on tehty siinä vaiheessa kun oli todella hyvässä kunnossa. Onnistumisen tunne antaa aina voimia jatkaa...

Takautumia osa 3 - heinäkuu 2016

Lukkari: taito- ja taideaineet, kuvataide, historia, ruokatunti, kotitalous, liikunta

Heinäkuun mieleenpainuneimpia hetkiä vietettiin (Venetsian lisäksi)

Helsinki Noir -näyttelyssä meidän 16:na hääpäivänä:

Hernesaaren rannassa:

Uuden lempiruokamme paremman perunasalaatin äärellä

ja tämä on täällä siksi, että onnistuin viimein taikomaan täydellisiä
valkosipuliherkkusieniä, sellaisia kuin tapakset Espanjassa ovat olleet

Ehdin viimein mökillekin kokonaiseksi viikonlopuksi 

ja samalla reissulla juhlittiin kummitädin synttärit. 

Lisäksi aloitin uudelleen vakavamielisen treenaamisen.