Sohva ja kirja

Lukkari: liikunta, äidinkieli, biologia, psykologia, terveystieto, jatko-opinnot

Hain viime viikolla postista pinon kirjoja, jotka ovat menneet alas aikalailla ahmimalla. Nyt on sulattelutauko, sitten alan pistää niistä syntyneitä ajatuksia järkevään muotoon, tällä hetkellä ovat siellä täällä paperilapuilla, sähköposteissa, FB-viesteissä ja puolivalmiissa Google Drive -dokumenteissa. Varmaan jotain aiheeseen liittyvää ilmaantuu lähiaikoina myös tuonne.

Tämä kuva saikin jo Instagrammissa (löydyn sieltä nimellä Traanitapiiri) nimekseen sohva ja kirja -keskiviikko:

Huomenna ohjelmassa "jotain ihan muuta".

Päivän miete

Lukkari: kielet, filosofia

Merino-cashmerea

Lukkari: matematiikka

Vinkkaanpa saman tien, jos vaikka neulekaapeissanne on koloja: Cubus myy perusneuletta ja -takkia puoleen hintaan, eli parilla kympillä. Materiaali 90% merinovilla, 10% cashmere. Värivalikoima pieni (näkyi olevan joku beigehtävä, burgundy, musta ja tämä luonnonvalkoinen, takeissa oli myös nätti tumma sininen, mutta mun takkitarpeet on tyydytetty.) Omat kokemukset näistä Cubus-neuleista on erinomaisia.

Tässä paidassa on aika kaponen hartialeikkaus, joten otin L-koon kun en jaksanut sovitella (ois mennyt tukka huonosti...). 

Tätä emme olisi ikinä uskoneet

Lukkari: kielet

Jos joku ois mulle sanonut vielä vaikka pari vuotta sitten, että alan opiskella venäjää niin oisin sanonut, ettei enää pahemmin väärässä voi olla, sen verran negatiivinen suhtautuminen mulla on ollut kutakuinkin koko kansakuntaan. (Karjalaisilla sukujuurilla on siis vähintään jonniiverran asian kanssa tekemistä...)

Noh. Käänsin sitten takkini.

Mutta hei, kun saa motivaation kuntoon niin loppu on helppoa. Pätee muuten kaikessa, esim. röökinpoltto loppui vuonna 2002 kuin seinään.

PS. Vuonna 1986 olen loihennut lausumaan myös legendaarisen "Helsinkiin mulla ei oo mitään mielenkiintoa ja johonkin Espooseen en aikakaan muuttais ikinä..." Että sattuuhan näitä.

Ratkesin

Lukkari: ruokatunti

Nämä Lidlin munalikööritynnyrit ovat yksi niistä kolmesta, joiden syönti voisi herkästi lähteä lapasesta. (Ne kaksi muuta ovat Maraboun tumma minttusuklaa, sekä suolatut macadamiat.)

Onni tilanteessa on se, ettei näitä ole tyrkyllä kuin joulun alla.

Munalikööri oli joskus suurta herkkuani (kahvilla ja kermavaahdolla), mutta nykyisin tällainen annostelu on vallan passeli. Sitäpaitsi kuuden jälkeen nautittu kahvi valvottaa...

Jos käytte ostoksilla, varokaa ettette jää koukkuun!

Ulukomailla osa 5, WKC Coach Workshop

Lukkari: liikunta, maantiede, jatko-opinnot

Reissun toinen tarkoitus oli käydä hankkimassa valmennusoppia ja siitä tulikin yllättävä, raskas, pitkä ja todella upea ja hauska päivä. Meille tuli ihan yllätyksenä, että koulutuspuolen hoitaa lähinnä Ivan Denisov, eikä Valery Fedorenko kuten alunperin oli puhe. Ksenia Dedyukhina demosi meille tempausta, siinä nainen joka toden totta taitaa painonsiirron!

Tekis mieli kirjoittaa aiheesta vaikka mitä, mutta se vaatii vielä hippasen verran pureskelua. Varmasti tuonne tiski.fi -sivulle jotain kyllä jossain vaiheessa saadaan, sillä takataskussa on nyt runsain mitoin teoreettista tietoa siitä, miten se kuula optimaalisesti nousisi. Enää pitää vaan saada se sovitettua käytäntöön (ensin itselle, että sitä voi sitten taas helpommin siirtää eteenpäin omille valmennettaville).

Pala kakkua... (ja niin Mun Juttu!)

 

Reilun kahdeksan tunnin rypistyksen jäljiltä ilmeetkin on näköjään taas parhaimmillaan. Ehkä se johtuu osittain siitä, että mulle ei oikein meinannut löytyä kuulia vaan tuplajerkkejä ja rivejä tuli tehtyä 12+14 kg:lla...

Tämä valmennuspaperi on mulle toki vasta ensimmäinen, sillä kunhan saamme Suomeen omaa koulutusta niin haluan kyllä osallistua siihenkin ja mitä todennäköisimmin johonkin muuhunkin vielä. Ei se silti haittaa, että se on maailman parhailta saatu, nimittäin ID on kyllä opettajanakin ihan huikea. Monta kertaa joku tekniikkademo muistutti enemmän tai chi'a kuin nostamista.

Oli kyllä jokaisen istutun kilometrin arvoinen keikka!

Ulukomailla osa 4, roadtripping

Lukkari: maantiede, kielet

Sunnuntaina tosissaan käännettiin nokka kohti Cincinnatia. Kunhan pääsee ulos kaupungista (tai no, suur-Chicagon alueelta) ajetaan suoraan ensin jokunen sata mailia, sitten käännytään loivasti vasempaan ja jatketaan suoraan jokunen sata mailia.

Tässä on Esson baarin kahvivalikoima (10 erilaista paahtoa), vieressä sitten maidot (mm. French Vanilla, Hazel ja Irish Cream), jotka eivät kaikki mahtuneet yhteen kuvaan. Pienin kuppikoko vetää puolisen litraa. Niin että mikäs tässä on se kahvikansa...

Poikettiin tieltä johonkin hotelliin nukkumaan, yhtään en muista mikä se oli tai missä, varmaan joku "Inn".
Jossain muualla nukuttiin sitten seuraava yö kun oltiin jo menossa takasin päin ja saatiin vähän jännitystä elämään räntäsateen muodossa (Sandy-myrskyn reuna ylettyi tuonne saakka).

Tajuttiin jo maanantaiaamuna hotellin parkkiksella ottaa kuva autosta, sillä jos se ois varastettu niin oishan se ollut kiva selittää poliisille, että "no se on semmonen... öh... valkonen..."


Tienpielet näytti just siltä kuin elokuvissa, eli aika tylsäähän tuo oli, kuten kuvistakin voi päätellä.

Huonoa reissuhuumoria: "Voita burger"

Hillittömän kokoinen tuulipuisto jossain Indianassa.