Vietettiin tuossa mun synttäreitä taas. Laitoin ruokaa, juotiin viiniä, juteltiin ja hymyiltiin.
Pasta syntyi näin:
1) Suikaloin pannulle punasipulin ja yhden valkosipulikynnen, lisäsin vähän voita. Annoin muhia.
2) Lisäsin puoli pussia pakasteherneitä, tölkin kuohukermaa, myllystä mustapippuria sekä pari kourallista silputtua tilliä.
3) Kun pasta oli melkein valmista suikaloin joukkoon pari pakettia kylmäasvulohisiivuja ja annoin lämmetä.
Siinäpä se.
Mulla on suussa ollut nyt puolisen vuotta jotain hämminkiä. Olen sitä diagnosoinut moneen otteeseen ja käynyt lääkärissäkin, mutta vasta nyt alkavat oireet olla sen verran selkeät, (huomenna varmistuu se) että tälle saadaan nimi.
Näin nelivitosen kunniaksi en siis enää olekaan pelkästään ruosteessa vaan kasvan myös jäkälää.
Kyseessä on autoimmuunisairaus nimeltä punajäkälä. Se saattaa iskeä ihottumana kroppaan, mutta myös suun limakalvoille kuten mulla.
Sen pitäisi mennä aikaa myöten itsekseen ohi, että sitä odotellessa.
Jos tästä pitää jotain hyvää löytää, niin mun on nyt opeteltava juomaan valkkareita punkkujen sijaan koska ne tuntuvat "tarttuvan" sinne tänne suuhun eivätkä tunnu oikein hyviltä nekään.
Tämän pastan kanssa meillä oli Chileläistä Tarapaca Chardonnayta, joka ei ollut lainkaan hullumpaa.
Edit: 18.4. Eipä tullut lääkäristä vahvistusta vielä vaan nyt aletaan todenteolla tutkia. Torstaina koepalan ottoon ja sosekeitto-viikonloppu. Semmosta. Ihansama, kunhan pääsen tästä eroon!
2 kommenttia:
Hei hoi, kävin vielä lunttaamassa tuon pastareseptin. Kiitti, se on nopea ja näppärä.
Tsemppiä punajäkälän kanssa! Siskon miehellä oli kanssa samaa vaivaa, kuulemma yllättävän nopeasti helpotti.. Ja valkkarithan on ainakin näin loppukesän raikkaina iltoina mitä parasta juominkia. ;)
Lähetä kommentti