Eveliina

sunnuntaina, heinäkuuta 5

Lefkada 2015

Lukkari: taito- ja taideaineet, maantiede, yhteiskuntaoppi, kuvataide, ruokatunti, jatko-opinnot

Tämän vuoden kesäreissulla suunnistettiin jo tutuksi tulleeseen Kreikan Lefkadaan. Taisin olla minä joka tätä ehdotti kun havaittiin, että plan-A (alpit) olisi pitänyt varata jos ajat sitten, jos mielii saada hotellihuoneen alle tonnin per yö. Otettiin siis tämä matka Aukkareilta, lähtö ja paluu lauantaina.



Majapaikkamme kylpylähotelli Porto Galini sijaitsi noin 20 km kaupungin ulkopuolella, Nikianan suuntaan. Tavoitteena oli, että Puoliso pääsee surffaamaan, mikä myös täyttyi. Joka päivä.

Puolisolla on taipumusta aiheuttaa kanssaharrastajissa kateutta, sillä tämä ei nyt ollut suinkaan ensimmäinen kerta kun hänelle riittää tuuli vaikka kenellekään muulle ei… Tiistaina oli käytössä jopa ihan ikioma ranta.






Perhepotretti

Kappas, läskihän se siinä tummuu.
Pyyhkeen sijaan mulla kulkee mukana rannalla pussilakana. Se on riittävän iso ja sen voi tarpeen tullen kääntää ympäri kun likaantuu. Painaa kuitenkin vähemmän kuin pyyhe, vie tosin saman verran tilaa. Tällä kertaa näitä oli itse asiassa kaksi, joista toisen alle yleensä hautasin meidän kassit. Siellä pysyy vesikin viileänä ainakin pari tuntia! 




Eri päivä, sama hyppy



Kelit ei tällä viikolla olleet kaikkein parhaat (eli eeppiset), mutta ei kai ne aina voi ollakaan. Yhtenä päivänä (keskiviikko) setti jäi alle puoleen tuntiin, seuraavana se kesti kaksi.
Hyviä surffirantoja on saarella yksi ja mantereen puolella kaksi, joista siistimpi ei ole niin tuulivarma. Mutta kun tuulee, siellä on aallonmurtajan ansiosta tasainen alusta, toisin kuin tällä Milos Beachilla (saaren ranta) jossa voi olla isotkin aallot.


Yhteensä leijoja oli parhaanakin päivänä vain viitisenkymmentä



Toiselle spotille vie kävelysilta.



Itse tykkään erityisesti siitä, ettei rannalla ole hiekkaa vaan pieniä pyöreitä kiviä. Keräsin niitä kourallisen tuliaisiksi itselleni, tarvitsen nimittäin saippuatelineen ja luulen, että se syntyy näistä ja Arabian kahvitassista (ja ehkä pikaliimasta).


Sillä kolmannella biitsillä jossa pöllyää hiekka ei tällä reissulla käyty lainkaan.

Päästiin todistamaan sellaistakin outoa luonnonilmiötä kuin ”sade" ja vielä useampaan kertaan. Sitä ei jatkunut kovin pitkään eikä se kastellut mitään, mutta kyllä se sadetta oli. Siitä on kuvakin todisteena, katsokaa vaikka:



Tehtiin me muutakin kuin hengattiin rannalla. Viitenä päivänä käytiin joogaamassa aika mahtavissa maisemissa. Hotelli tarjosi kivan paikan sitä varten ja matot. Viikon aikana selkäpuoli venyi puolisen metriä mikä ei ollut lainkaan huono saavutus… Toki lähtötilanne oli sanalla sanoen ”(k)ankea”, eli ei musta viikossa vielä spagettinotkeeta saatu :)


Hotelli oli kyllä kaikin puolin hyvätasoinen. ”Alueella on paljon portaita” ei liioitellut yhtään, eli ei se huonojalkaisille sovi. Meidän huoneesta no. 63 oli autolle 97 rappusta, tulin laskeneeksi kun kävin hakemassa jotain unohtunutta juttua. Alas rantaan saattoi olla toinen mokoma. Uima-altaitakin on monta, mutta itse ole kovin vesihenkinen joten niiden suolaisuudesta tai muusta en tiedä yhtään.







Ruoka hotellissa oli tosi hyvää (ja annokset Suomen hinnoissa). Kierrettiin kaikki kolme illallisvaihtoehtoa buffaa myöten ja kaikista voi sanoa samaa. Paras a la carte -annos oli grillattu lohi ja bearnaise-kastike, söin sitä kahdesti. Ekalla kerralla annos oli paljon kauniimpi.


Puolisolla tässä vasikkaa.

Eka ilta. Ei olla vielä viety edes kamoja huoneeseen...

Viimein edes jonkinlainen kuva tosta mekosta.

Aamiaisbuffan antimia: grillitomaatteja, oliiveja, paistettu muna, kalkkunaa, juustoja, ihanan makeaa kurkkua,
jogurttia hunajalla ja pähkinöillä ja tuorepuristettua appelsiinimehua, kannussa kahvimaito

Lähellä ei siis ole kävelymatkan päässä muita ravintoloita. Jos tahtoo syödä muualla, täytyy asiakseen lähteä aika kauas, ilmeisesti bussillakin pääsee ihan hyvin. Eipä testattu kun meillä oli vuokra-auto.  Lisäksi ollaan syöty tuolla cityssä edellisellä reissulla joten tiedettiin, että todennäköisesti ei maksa vaivaa.

Lounasaikaan me oltiin aina jossain huitelemassa. Rakastan grillattuja sardiineja, joten niitä syötiin useampana päivänä, samoin kreikkalaista salaattia. Kurkku oli nyt jotenkin poikkeuksellisen makeeta ja sipuli, tomaatit ehkä vähän pettymys. Ylempi (maukkaampi) annos on Vasilikin rantakadulta, alempi Lefkadan keskustassa aukion laidassa sijaitsevan Yacht Clubin platteri jonka voimin tulin kotimatkan ja nukuin vielä yön yli. 




Yhtenä päivänä ajeltiin siis Vasilikiin. Siinä vasta idyllinen lomakohde jolle kuvat ei tee lainkaan oikeutta. Rantaravintoloissakin ois varmaan viihtynyt koko illan.






Oheisten kuvien tirpat ovat eläviä (sijainti Ligian kylän satama).


Pesä on kuulemma ollut samalla paikalla jo 20 vuotta. Luulen, ettei kuppila saisi meilläpäin lupia, mutta Kreikassa se ei ole niin nokon nuukaa. Ruoka oli kyllä erittäin hyvää eikä vielä olla huomattu mitään sivuvaikutuksiakaan...


Pesän alapuolella on tollanen tarjotin, ettei linnut kaki astioita...

Lefkadan kaupunki oli tosissaan meille jo tuttu parin vuoden takaa. Ajankohta oli kutakuinkin sama, mutta kyllä siellä oli nyt paljon vähemmän turisteja, että kyllä toi taloushässäkkä selvästi vaikuttaa. Meillä oli käteistä mukana jo tullessa, joten ei osata sanoa olisiko automaattien kanssa tullut ongelmia. Jotain oli kyllä selvästi tekeillä… (kansanäänestystä odotellessa?)

Torstaina 2.7. pankin edustalla päivysti kolme poliisiautoa ja neljä prätkää








Saaren ja mantereen välissä on kapea salmi jonka silta käännetään auki veneitä varten.






Nektariinit ja kirsikat oli ainakin supermakeita!



Shoppailut jäivät purkilliseen appelsiinin makuista oliiviöljyä jota jostain syystä ei löydy Suomesta lainkaan, sekä muutamaan oliivipuiseen kapustaan.

Jos jostain saa valittaa, niin hotellin ”ilmainen WiFi” oli enimmäkseen lähinnä vitsi, aamiaiskahvi näytti kahvilta muttei maistunut millekään ja siivoojien perinne heitellä mun käyttötavaroitani roskiin sai taas jatkoa. Tällä kertaa sinne päätyi mm. oma palasaippuani. En tiedä pännikö siivoojaa se, etten ollut ottanut käyttöön talon tarjoamia (sinänsä tosi jees, nimittäin Korres-saippuoita).

Olen vakavasti harkinnut, että tekisin matkoja varten lapun jossa lukee kaikilla mahdollisilla kielillä, että ”jos se on roska, se on roskiksessa” - niin paljon kaikenlaista tarpeellista on siivoojien toimesta dumpattu vuosien varrella. Toisaalta, multa on siinä samalla säästynyt pitkä penni tipeissä. Ei juuri tee mieli enää maksaa ekstraa siitä että lomalla pitää piilotella omia tavaroitaan siivoojilta...

Olenko ainoa jonka kohdalla tätä tapahtuu joka ikisessä hotellissa?

Ei kommentteja: