Varasto

Lukkari: matematiikka, jatko-opinnot

Meidän kämppä on muuttunut varastoksi. En käsitä millä me kohta roudataan nämä kaikki mukanamme sinne Haapajärvelle. Tämä postaus toimii muuten samalla mulle myös muistilistana:

Kengät ja rannarit on viisainta parkkeerata paitalaatikoiden viereen, etteivät jää kyydistä. Suunnilleen kaiken muun voin varmaan improvisoida (ts. leikata vaikka housuista lahkeet poikki-> shortsit ja kaivaa noista pahvilaatikoista paidan), mutta ilman noita olen kuin kala ilman polkupyörää.

Sain kameraani lainalinssin jonka olisin tietysti voinut koeajaa tänään.
Eipä tullut mieleen ja nyt en enää viitsi. Sitäpaitsi akku on laturissa kiinni. 

Pussissa on mitaleita, tällaisia:

 

Ei enää kyykkääviä ponnaripäitä vaan ihan oikeat lajimitalit. Ja joo, kyllä tuo on taas tavoite.

Paperitavaraa, eli käsiohjelmia, lavanumeroita, sponsoritarroja, diplomeita, nostajakortteja.

Ja sitten nämä saavit. En muuten tiennyt ajelevani tila-autolla ennen kuin olin tunkenut nämä kyytiin. Kuvassa myös hiekkapaperia ja magnesiumia.

 

 Ja kun kerran Varuste.netissä kävin niin tarttuihan sieltä jotain omaankin haaviin:

 Ticket to the Moonit  on mun lemppareita, esim. sellainen iso kauppakassi kestää 30 kg painoa, joten siinä voi roudata vaikkapa kuulia auton ja salin väliä. Viime maanantaina mulla oli Ikea-kassi ja se ritisi liitoksissaan jo yhden 6-kiloisen kanssa.   

 

Tämä pussukka kätki sisäänsä ihan kunnollisen kokoisen repun

Todella näppärä lisä kevyen pakkaamisen ystävälle (se oon mä). Viimeistään Chicagon reissullahan tuo tulee käyttöön, kun menen pelkillä käsimatkatavaroilla mutta paluuksi ajattelin heittää sen reppuni ruumaan. Reppukuvissa värit on muuten ihan pielessä, tuo vaaleansininen on oikeesti turkoosinvihreä. Pitänee katsella mitä tuo kamera on tällä kertaa keksinyt.