Tämä ei nyt ollut mikään huviretki vaan nostamaan me sinne mentiin. Starttasimme hotellista lauantaina klo 6.40 ja siihen mennessä lämpötila oli laskenut alle 10 asteen. Se ei varsinaisesti ois haitannut muuten, mutta meille oli ilmoitettu, että punnitus alkaa klo 7 ja sisälle halliin päästiin vasta joskus kasin maissa.
 |
| Anttia hymyilytti aamutuimiin |
 |
| samoin Ivania |
Meillä on täällä kotimaassa mukavampi systeemi kun me saadaan nostoaikataulut aina etukäteen. Se poistaa yleensä aika paljon jännitystä kun tietää mihin aikaan pitäisi olla missäkin ja mihin aikaan on oma nostovuoro. Toki meillä on muutenkin parempi tilanne kun kisoja alkaa olla suunnilleen joka kuukausi ja parhaana monet. Kisaamista kun oppii parhaiten kisaamalla. Jenkkilässä välimatkat on vaan niin älyttömät ja nostajat hajallaan pitkin maata, ettei se niille tietenkään helppoa (tai erityisen taloudellista) olisikaan. Turha jännittäminen sotki (taas) muun muassa Scott Tighen MS-suunnitelmat (MS ja muut rankit).
Tuolla nostolistat laadittiin siinä aamusta, eikä etukäteen tiedetty edes kumpi laji aloittaa. Mulle osui vuoro ekaan erään, mutta ihan suunnitelman mukaan painoin menemään 11 rpm tahdilla koko kympin. Jännittää ei tarvinnut sijoituksia tai mitään, sillä ainoa varsinainen kilpakumppani oli siinä vieressä ja jätti leikin kesken aika aikaisessa vaiheessa. Sarjojahan tuolla oli melkolailla jokaiselle omansa ja mitalitkin kaikki samaa väriä. Toki jos ois ollut oikeesti sellainen heads-up -tilanne, niin ois mulla koneesta muutama toisto vielä irronnut, mutta kisassa laskettiin kokonaistulos heikomman käden mukaan, joten loppukirikin on vähän turha.Mun treenit oli tuossa kisan alla koventuneet aika nopeeseen tahtiin kun vaihdoin lajia kaksiottelusta long cycleen, ja reisilihakset olivat vähän ihmeissään tilanteesta. Edellisviikolla tahdin kiristäminen alkoi siis tuntua itsemurhalta, mutta jalat kumminkin palautuivat täydellisesti sillä muutaman päivän pakkolevolla kun ei meille mistään löytynyt välineitä ennen lauantaita. Ruotsin likoilta sittemmin kuultiin, että kaupungissa ois ollut joku Eleikon sali.
Loppupäivän seurailin muiden tekemisiä ja juttelin ihmisten kanssa.
 |
| Kuva Steve Burroughs |
Ihan mahtavaa porukkaa siellä oli ja jokunen todella huikea suoritus. Muun muassa idolini Iso D, eli Ivan Denisov, joka nosti kaksiottelun 40 kilolla ja veti päivän päätteeksi ihan käsittämättömän tempauksen: kädenvaihdon kohdalla näki erittäin selvästi, että tästä ei tule helppoa, mutta niin vaan ID pääsi melkein tavoitteeseensa (oikea 75, vasen 73 toistoa). Hengitys kyllä kuului jopa sen musan läpikin. (Jälkeenpäin muuten kuultiin, ettei ID:llä edes ole käytössään nelikymppisiä treenikuulia...)
(Video.)
 |
| Työnnön jälkeen nähtiin vielä tuttu pokkaus... |
 |
| ...mutta tempaus veti miehen aika piippuun. |
 |
| "Normaalit" nostajat aloittaa kaksiottelun 12 tai 16 kg:lla, Ksenian ekassa biathlonissa kuula painoi 22 kg ja oli hänelle sitten tosi kevyt temmattava. |
Myös Antti teki loistosuorituksen ja yllätti itsensäkin tempauksellaan. Oli se hauskaa seurattavaa!
(Video)
 |
| Tulospalvelu ja kuulutukset, eli Alex, Lorraine ja Sean, sekä DJ, joka huolehti siitä, ettei kaikki puuskutukset kuuluneet katsomoon |
 |
| Yhteiskuva Steve Burroughs |
Jengiä oli siis suunnilleen saman verran kuin meidän LC-kisoissa syyskuussa.
Oltiin siirrytty perjantaina kisapaikan lähelle Hilton Oak Lawn -kisahotelliin,
joka oli tietty ihan kiva. Ja kallis.
(Paitsi ettei itse huoneissa ollut juuri eroja, oltiinpa missä tahansa, mutta tässä oli viihtyisämpi baari.)
joka oli tietty ihan kiva. Ja kallis.
(Paitsi ettei itse huoneissa ollut juuri eroja, oltiinpa missä tahansa, mutta tässä oli viihtyisämpi baari.)
 |
| Ikkunasta näkyi kaupungin silhuetti |
Aamiaista eivät olleet hinnasta huolimatta saaneet tarjolle kello kuudeksi kuten ilmoitettiin. Se oli sikäli vähän kurja juttu, että tosissaan piti olla seiskalta kisapaikalla tankki suunnilleen täynnä. Joku kyyppari tuli meille kyllä sanomaan, että voi tuoda meille kahvia ja aamiaista, että kävisikö vaikka pekoni ja munat. Sanoin, että ei ainakaan pekonia mulle, mutta jos vaikka juustoa tilalle ja juu, sehän sopii. Sain pekonia ja jo kolmannella huomautuksella sitten sitä kahviakin.
Safkan jälkeen kerättiin kamat, hypättiin lentokenttäbussiin Midwayn kentälle ja mentiin vuokraamaan sieltä auto. Sitten otettiin suunta kohti Cincinnatia.
