Eveliina

perjantaina, maaliskuuta 30

Tavoite

Lukkari: filosofia, liikunta, psykologia

Kuva viime syksyn WKC Fitness Trainer -kurssilta
Olen niitä nyt kysellyt näiltä ihmisiltä jotka ovat hakeutumassa mun valmennukseeni.
Joku kertoo tavoitteekseen tietyn tuloksen tietyllä kuulalla, joku tahtoo tiivistyä ja siinä ohessa opetella hyvän nostotekniikan, joku peräänkuuluttaa suorituskykyä.

Hyviä tavoitteita kaikki, niistä on hyvä lähteä liikkeelle. Kun olen tsekannut testinostot, niin niiden perusteella osaan tehdä suunnitelmaa siitä, miten lähdetään etenemään. Kaikki nuo edellä mainitut toki useimmiten kehittyvät siinä ihan rinta rinnan. Alkuvaiheessa testataan sitä, millainen treeni on valmennettavan mielestä "helppoa", mikä on "hankalaa", "raskasta", "kevyttä" jne, kartoitetaan sarjojen tahteja ja pituuksia, mietitään millaiset ohjeet menevät perille, mitä aletaan fiksaamaan ensin.

Jos joku pyytää mun apuani, oletan, että hän on valmis kuuntelemaan neuvojani ja noudattamaan niitä. (En tietenkään oleta, että aivan sokeasti; olen itsekin saanut valmentajalta ohjelman jossa luki sellainen sarja työntöjä, että sen tekemisessä olisi ollut todella iso loukkaantumisriski. Kysyin sitten tarkennusta asiaan ja siihen olikin tullut kirjoitusvirhe. Kyseessä oli heilautukset -ihan kuten arvelinkin. Tarkistin silti.) Jokaisella harjoituksella on ennalta mietitty funktio, treenataan voimaa, tahtia, tekniikan yksityiskohtia, kuntoa, hengitystä... milloin mitäkin. Mun suunnittelema WOD ei ole ehdotus vaan neuvo: tee tänään tämä niin olet lähempänä tavoitettasi. 

On siis tärkeää kirkastaa tavoite itselleen. Jos ei tiedä mitä haluaa, ei voi sitä saavuttaa (enkä minä luonnollisestikaan voi silloin auttaa).

Mulla on aina olemassa joku kisatavoite ja se tekee sen, että huononakin päivänä on helppoa tarttua kahvaan ja ruveta nostamaan. Siinä kun sarjan edetessä kädet puutuu ja vatsaan sattuu ja henki meinaa loppua, se viimeinen minuutti tai kaksi tai vaikka viisi menee sen ajatuksen avulla, että "mitä jos mun vastustajilla ei olekaan tänään huono päivä".
Jos mä olen oikeesti väsynyt niin silloin lepään ja siirrän sen treenin toiseen päivään. En toiseen viikkoon ellen ole sairas. Treenaaminen menee ohi useimmista muista ajankäyttöön liittyvistä asioista: hoidan nostamisen välipäivinä kaupassa-, hierojalla- ja kavereiden kanssa kahvilla käynnit, lauantaisin ei pippaloida koska sunnuntaina nousee rauta jne. Se on mun valintani ja palvelee asetettuja tavoitteita. Tätä minä tahdon, tähän minä panostan. En silti oleta kenenkään muun aikatauluttavan elämäänsä urheilun ehdoilla, mutta "pari-kolme kuulatreeniä viikossa" tarkoittaa omalla mittapuullani 2-3 suunnitelmallista treeniä joka viikko, ei yhtä silloin ja toista tällöin ja välissä  epämääräistä heilauttelua jollain satunnaisella murkulalla. Muut liikuntaharrastukset pitää tietysti miettiä siihen oheen. Itse kävisin mielelläni puntilla, mutta olen valinnut maanantain Kuulasaunan vetämisen joka ajaa sen ohi.

En osaa enkä tiedä muuta tapaa valmentaa, mutta tiedän, että tämä suunnitelmallinen eteneminen toimii hyvin. Eikä pelkästään urheilussa vaan muuallakin kuten duunissa. Sielläkin määrittelen tavoitteen, suunnittelen sen toteutuksen ja yleensä lopputulos on ihan toivotun kaltainen. Onnistumisen todennäköisyys kasvaa aika merkittävästi verrattuna siihen, että sohitaan mitä sattuu "kun tänään oli sellainen fiilis ja kyllä mä tiedän kun olen näitä hommia tehnyt jo tosi kauan".

keskiviikkona, maaliskuuta 28

Sporttinen

Lukkari: taito- ja taideaineet

Eikös sportti ollut yksi tämän kevään muotitrendeistä?

sunnuntaina, maaliskuuta 25

Rakas treenipäiväkirja

Lukkari: liikunta

Kirjoittelin siis loppuvuodesta Evitaa varten treenipäiväkirjaa, josta varsin pieni osa päätyi itse lehteen. Joulukuun loppupuolella olin juuri kuntouttamassa itseäni selkäongelmien (jutussa käytettiin sanaa "loukkaantuminen", jota se ei siis suoranaisesti ollut, pikemminkin paha jumi) jäljiltä, joten treeni oli sen mukaista. Nyt kun elämä on palannut normaaliksi, niin voisin laittaa ylös jotain tästäkin ajanjaksosta.

Maanantai
Kuulasauna jatkaa edelleen mun liikuttelua maanantaisin, hengailen siellä yleensä kasikiloisen kanssa tekemässä kevyttä palauttavaa jumppaa. Tänään kerrataan pikaisesti perusjutut ja sitten treenaillaan korttipakkaa: poistetaan pakasta kutosta pienemmät kortit ja vedetään sieltä yksi kerrallaan liike ja toistomäärä (hertta=heilautus, pata=kyykky, risti=rinnalleveto ja ruutu=mikä tahansa pään päälle päätyvä suorite). Kun homma menee kovin ristivoittoiseksi, ruvetaan improvisoimaan ja annan luvan tehdä myös punnerruksia ja vatsoja.
Kivaa on!

Tiistai
Tulin tehneeksi viikonloppuna kovan treenin molempina päivinä, nukuin nimittäin perjantaina vähän venähtäneet päikkärit (tiedättehän se kun näkee unta, että tekee niitä asioita joita oli suunnitellut tekevänsä: syö, jumppaa... en tosin tiedä montako kiloa unessa nousi) ja siksi treeni siirtyi lauantaille. Olin ajatellut lähteä lenkille, mutta kroppa on sen verran väsynyt, että jätän toiseen kertaan. Päivän saldoksi jää normaali kymppiminuuttinen aamumobba ja jonkun verran perusvenytyksiä.

Keskiviikko
Kisadieetti ei nyt oikein ota luonnistuakseen ja ekan työntösarjan aikana meinaa loppua energiat kokonaan. Alla on kyllä perusteellinen lämmittely, johon olen lisännyt kehonpainojumppaa eli leuanvetoja, punnerruksia, kyykkyjä ja vatsarutistuksia syystä, että niillä saan kropan paremmin hereille raskaampia kuulia varten. Leuanvetotanko tuo kylläkin pari kertaa karmit alas seinästä ja päätän pyhästi naulata ne kunnolla kiinni ennen seuraavaa koitosta.
Sarjojen välissä tankkaan jugurttia ja hilloa ja saan lopulta tehtyä kaikki ohjelmassa olevat 16 kg tempauksetkin, tänään ei ole muuten mankkauksessakaan enää mitään valittamista. Niiden päälle 180 heilautusta 18 kg murkulalla vie kyllä tytöstä melkolailla mehut, mutta lähden silti vielä puolen tunnin rasvantiristyslenkille.

Huoltoasema

Torstai
Töiden jälkeen hierojalla kaivellaan lapojen välisiä muhkuroita, epäkkäät on nimittäin taas aika juntturassa. Varsinkin oikeella puolella tuntuu olevan jatkuvasti jotain hämminkiä ja ainoa järkevä selitys sille on edelleen vaivaava hiirikyynärpää. Jätän suosiolla kunnon joogasession lauantaihin.

Perjantai
Mä en oikeestaan osaa sanoin kuvailla kuinka hieno tunne siitä tulee joka kerta kun treeni menee hyvin. Viime aikoina, siis tämän vuoden, se on mennyt pelkästään hyvin tai tosi hyvin, mutta mä en usko, että kyllästyn siihen fiilikseen ikinä.
Ikinä koskaan milloinkaan mikään muu mitä mä olen tehnyt ei ole antanut tällaisia kiksejä treenistä ja viikosta toiseen. Siltikin mä olen iloinen, että löysin ton lajin vasta nyt kun mulla on aikaa, resursseja ja ymmärrystä panostaa siihen täysillä. Asiat vaan tapahtuu aina juuri oikeeseen aikaan. Niin se on.
Päivän agendalla on hurja määrä 16 kg työntöjä ja päälle kasiminuuttinen tempaus. Kaikki menee kuin strömsössä. Loistavan treenin ja suurten päätösten kunniaksi nautin lasin palkittua Mud House Sauvignon Blanc -valkkaria ja avaan telkkarin ekaa kertaa koko viikolla ja katson Kovaa lakia.

Lauantai
Odottelen koko päivän sitä hetkeä kun saan hakea Rakkaani kotiin lentokentältä. Kulutan aikaa siivoamalla ja olisin kuulemma voinut imuroinnin ainakin merkata Heiaheiaan... no, se on kieltämättä eksoottista toimintaa minulta, mutta jääköön nyt. Sen sijaan kirjaan sinne tunnin joogaa. Lenkkiäkin suunnitellaan, mutta päädymme ruuvaamaan karmeja takaisin seinään. Ehtiihän tuota myöhemminkin.

Sunnuntai
Herään jostain syystä luvattoman aikaisin ja otan eiliset lenkkisuunnitelmat uudellentarkasteluun. Puolisolle onkin eilisen jälkeen noussut lämpöä, joten pääsen itsekseni tunnin kävelylenkille aurinkoon ja tuuleen. Myöhemmin iltapäivällä on sitten nostamisen vuoro.
Paperilla päivän setti näyttää pelottavalta, mutta loppujen lopuksi kaikki menee ihan ongelmitta. On se vaan uskottava, että mun valkkuni tietää mihin mä kykenen. Voimareserviä ei juuri jää, mutta mitäpä moisella sunnuntai-iltana tekiskään. Sentään treenin alle tuli taas lämpäksi tehtyä leuanvetoja, punnerruksia, kyykkyjä ja vatsoja monta hyvää settiä. Venyttelen tietysti päivän päätteeksi vielä.

Päivän hienoin uutinen on kuitenkin se, että Sanna on käynyt tempaamassa Konnevedellä tuloksen 170. Mun omat tulokset näytti ihan kohtalaisilta siihen saakka kun aloin valmentaa. Nyt mun tytöt pyyhkii niillä lattioita, mikä on ihan huikeaa! Se lisää yhtälailla omaa treenimotivaatiota, jos vaikka jotenkin pysyisin vielä edellä.


Treeneihin viikossa kulutettu aika on siis lisääntynyt syksystä jonkin verran, siitä suurin osa menee kehonhuoltotoimenpiteisiin ja nostotreeniä edeltäviin lämmittelyihin. Lisäksi mulla on tosiaan ohjelmassa nyt muutaman kilon painonpudotus, koska MM-kisoissa painoluokat ovat niinkin hölmöt kuin alle 60 kg ja alle 70 kg. Näissä lukemissa tuo rasvanpoisto ei ole enää mitään helppoa puuhaa kun tahtoo säilyttää lihakset ja varsinkin voimatasot ja pitää jaksaa suoriutua treeneistäkin kunnolla. Paino on kyllä ollut laskusuunnassa koko tämän kuukauden jonka olen siis syömisiini kiinnittänyt huomiota. Saattaa silti olla, että joudun tässä vielä turvautumaan radikaalimpiin toimenpiteisiin ja otin loppuviikosta pätkäpaaston testiin. Sillä on kuulemma saatu hyvää tulosta aikaan.

perjantaina, maaliskuuta 23

keskiviikkona, maaliskuuta 21

Pöytäliina

Lukkari: taito- ja taideaineet, matematiikka

Löysin kaapista viime syksynä Henkalta ostetun huivin joka näyttää lähinnä mummolan pöytäliinalta. Otin käyttöön. Villatakki on se uusi Cubus, hyvin se raikastaa vanhatkin rytkyt.

tiistaina, maaliskuuta 20

Tekniikkakurssi toukokuussa

Lukkari: liikunta, jatko-opinnot

Pidän Espoossa tekniikkakurssin 20.5. klo 10-13. Tervetuloa kaiken tasoiset nostajat.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot.

Kertaukseksi: miksi kuula.

maanantaina, maaliskuuta 19

Keräilyeriä

Lukkari: hyppytunti

Meillä on sohvanpäällinen täynnä vaatteita (kätevää kun on Puoliso matkoilla niin ei tarvitse kuunnella sitä nalkutusta...), koitan nimittäin kehitellä sitä matkapuvustoa kasaan. Mun kaikki kesähousut ja shortsit kiristää reisistä. Mitä ilmeisimmin johtuu siitä, että niihin on tullut lisää lihasta mutta jurppii se silti. Lisäksi tarvisin nyt ihan oikeesti ne ruskeet matalat sandaalit jotka vaan tökätään jalkaan. Arvatkaa onko sellaisia. On. Kahdet korkkipohjaiset -eli ei mikään ykkösvaihtoehto. Eikä tämä ruusukehärpäke ainakaan.

 
Park West/ Heppo
 
Mieluummin sitten vaikka tämä Amalfi, mutta onks tää nyt sitten silkkimekon kanssa käytettävä. Mun mielestä ei.

Vagabond/ Heppo


Niitä nilkanympäri kiinniährättäviä sandaaleita ois vaikka kuinka paljon, mutta nyt ei tehdä kompromisseja. Otan sit mieluummin mukaan vaikka mustat, vaikka ne tylsät onkin.
Vinkkejä ja havaintoja vastaanotetaan! Mun koko on 37.

PS. Nää vois olla kivat, mutta mites tälläset pysyy jalassa? Kokemuksia kellään?

Levis/ Spartoo

lauantaina, maaliskuuta 17

Kuulumisia

Lukkari: matematiikka, kemia

Kävin tänään haeskelemassa hiekkapapereita ja taas uutta magnesiumia kun olen epätoivoisesti yrittänyt saada kahvaan lisää pitoa (miten niin kuula ei ole välineurheilua...), mutta käväsin sitten myös ihmisten kaupassa. Meidän reissu lähestyy ja mä aion tapojeni mukaan aloittaa pakkaamisen hyvissä ajoin. Viisainta onkin, koska tällä hetkellä en yhtään tiedä missä vaikkapa mun mp3-soittimeni on... se on lentomatkoilla ihan ehdoton kapistus, nimittäin ne kuulokkeet toimii aivan älyttömän hyvinä korvatulppina.



Pitää myös hakea kellarista kesävaatelaatikko, koska Nolassahan on tähän aikaan vuodesta Suomen kesä. Otan silti kyllä mukaan myös villatakin (ja -sukat) ja mietinnän jälkeen päädyin hakemaan Cubuksesta tollasen lyhyen punaisen merinovillatakin, lyhyt kun on kuitenkin käytännöllisempi kuin se beige pitkä. Samassa paikassa oli ohuita pellavaneuleita joihin mä olen aivan heikkona. Ois tehnyt mieli ottaa niitä pino, mutta maltoin nyt tällä kertaa ja otin vaan tollasen savunsinisen, jos vaikka käy niin hassusti, että löydän sieltä kohteesta taas jotain kivaa perusvaatetta... 

Naamarasvoissakin olen siirtynyt petrokemian tuotteesta toiseen, mutta tähän valintaan oli kyllä hyvät perustelut (akuutti tarve + hyvä saatavuus + kätevän kokoinen käsimatkatavarapakkaus). Ostin myös sitä BB balmia, mutta se medium on sittenkin liian tumma -ei ehkä kuitenkaan parin lomapäivän jälkeen. Kivasti se tuntuu tosiaan tasoittavan ihon sävyä joten meinasin, että jos se riittäis ripsarin kanssa lomameikiksi. Ja riittäähän se, miksei riittäis.

keskiviikkona, maaliskuuta 14

Päivän miete

Lukkari: filosofia

Ootteko huomanneet, että ihmiset jotka ottaa lomalle mukaan painavat golf-, sukellus- tai laskettelukamat eivät yleisesti ottaen ole mitenkään outoja, mutta ans olla kun sanot, että otat lomalle mukaan kuulan...

Rusetti

Lukkari: taito- ja taideaineet, matematiikka

Olin vallan unohtanut tällaisen rusetin jonka ostin Mekkomaniasta taannoin kun kävin kinesioteippauskurssin vuoksi Helsingin keskustassa. Ei siis nykyisin tule juuri tehtyä spontaaneita pyrähdyksiä Töölöön tai oikein muuallekaan, joskus sentään käyn Sellossa mutkan (esimerkiksi tiistaina. Ostin Clas Ohlssonilta digitaalisen munakellon, joka on aika mystinen: siinä ei ole on-off -nappia lainkaan. Tuossa se on nököttänyt siis päällä pari päivää. Pitänee ottaa paristo pois, että sammuu.)


Palatakseni rusettiin, sen on tehnyt Smaj things Helsinki kierrätyskankaasta ja se on aika hauska. Tuo toinen pää nimittäin vaan pujotetaan lenkistä läpi. Pysyy yllättävän hyvin asennossa tämä, sopii meille joiden huivit on aina ihan miten sattuu.

tiistaina, maaliskuuta 13

Evita

Lukkari: liikunta, kuvataide, terveystieto, jatko-opinnot

Lempilehteni Evita ilmestyi tänään. Sieltä löytyy lisää näitä vaalean, pehmeän sävyisiä otoksia*, joissa vilahtaa se mun sunnuntaimeikkikin ja on siellä jotain höpötystäkin mausteena, treenipäiväkirjaa ja jotain semmosta. (Päivikseen ei tosin montaa lausetta ole jätetty siitä mitä kirjoitin, aika jänniä sisältöjä ovatkin saaneet niistä ja jotenkin kovin vähän tuo kuulostaa enää minulta... Täällä alkuperäinen tekstini.)

kuvat Elvi Rista

*Kun kuvaaja kertoi AD:n haluavan kuviin vaaleita, pehmeitä sävyjä olin aika hämmentynyt. Itse näen voimailun jokseenkin erilaisissa väreissä (lue: mustassa ei näy hikiläikät ja ruostetahrat, kisapaidan pitää olla energisen värinen, omani onkin kirkas sininen), mutta kieltämättä tuo lisääntyvä magnesiumin käyttö haalistaa värin kuin värin. Ihania kuvia Elvi minusta sai, tykkään!

Kehonpainokuntoilua ja kivunhoitoa

Lukkari: liikunta, terveystieto

Sukulaismies on tehnyt monipuolisen kehonpainokuntoiluoppaan meille, joilla ei mielikuvitus riitä ja tehdään korkeintaan aina niitä samoja kyykkyjä, punnerruksia ja vatsarutistuksia. Kirjasta löytyy kolmisenkymmentä eri liikettä, joten kotijumpparille on siis runsaasti valinnanvaraa. Opas löytyy täältä.

Karri on myös kirjoittanut itsehoito-oppaan, josta löytyy ohjeet siihen, miten itse voi hoitaa alaraajojen ja selän kiputiloja ns. triggerpisteiden kautta (trigger = laukaista). Opas on syntynyt hänen omien kokemustensa pohjalta: joku vuosi sitten hän ravasi lääkäriltä toiselle, mutta (kas kummaa...), ei saanut sieltä apua pitkäaikaisiin ja välillä suorastaan invalidisoiviin selkäongelmiinsa ("ota pari buranaa, kyllä se siitä"). Hän päätyi hoitamaan ongelman tohtori Janet Travell'n kehittämän hoitomuodon avulla ja tuotti siitä sitten suomenkielisen materiaalin.

maanantaina, maaliskuuta 12

Kahvakuulaurheilu

Lukkari: liikunta, maantiede, yhteiskuntaoppi

Avattiin tänään tollanen sivusto kuin kahvakuulaurheilu.net. Aika iso osa siitä on mun käsialaa ja tulee varmaan vastedeskin olemaan. Jos teitä yhtään kiinnostaa mitä tässä lajissa noin virallisesti ottaen tapahtuu, niin tuo on se seurailtava paikka.

Ilmoittauduin myös toukokuun SM-kisoihin (biathlon) Hyvinkäällä ja kesäkuisiin MM-kisoihin (OALC) Hampurissa. Tulkaa kattoon jos pääsette!

Kevätvärit

Lukkari: taito- ja taideaineet

Aurinko ja kirkkaat värit on aika kiva yhdistelmä. Sitä vois olla täällä enemmänkin mun mielestä, ympäri vuoden vaikka!


Ihmisellä on muuten näköjään kädet lähinnä siksi, ettei taskut ois ihan turhia...

Kahvakuulavalmennus

Lukkari: liikunta, jatko-opinnot

Otan huhtikuussa muutaman uuden valmennettavan mun tyttöjen seuraan. Lisätietoja saa päivän viiveellä paluupostissa kun täyttää tämän lomakkeen

lauantaina, maaliskuuta 10

Lisäravinteet

Lukkari: terveystieto

Mä käytän nykyisin aika montaa lisäravinnetta, joten tätä juttua ei ehkä kannata lukea, jos on kovasti niitä vastaan. Edetään vaikka aakkosjärjestyksessä:
  • B-vitamiini: Tolonen on kirjoittanut, että parantaa magnesiumin imeytymistä. Vesiliukoisena yliannostuksen vaaraa ei ole (varsinkaan ihmisellä joka juo tavallisenakin päivänä nelisen litraa vettä kuten minä)
  • C-vitamiini: olen mennyt pitkälti ruualla tähän saakka, mutta kun lukaisin jutun ihovitamiineista niin päätin kokeilla isompia annoksia tätäkin. Käytän siis nyt jauheena ja onhan se kirpsakkaa! Sekoitan Strathin kanssa niin menee vähän helpommin alas.
  • D-vitamiini: kenellä on Suomessa varaa olla syömättä deetä purkista? Oma pillerini sisältää 125 mikrogrammaa ja otan sellaisen maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina.
  • Glukosamiini: kirjoitin aiheesta jo aikaisemmin vanhassa treeniblogissa.
  • Kalaöljy: apteekista Möllerin pullokamaa. Välttämättömät omegat aamulla lusikalla naamaan niin ei tarvitse siitä kalansyönnistä stressata.
  • Magnesium: näillä estetään jalkojen kramppaaminen, joka kulkee sukuperintönä.
  • MSM: yritin taannoin sitä hiutaletta, mutta ei viitsi näin kivaa ihmistä kiduttaa. Siispä vaihdoin kapseleihin kun tajusin, että sellaisiakin on.
  • Sinkki: uusi tulokas tämäkin, liittyy tohon ihoasiaan.
  • Spirulina: tabletteina. Päikkäreiden tarve loppui kuin seinään samana päivänä kun muistin alkaa popsimaan näitä. Olivatkin pyörineet jo viikkokausia jääkaapissa.
  • Strath: klassikkotuote, tätä minun isoisänikin käytti. On mahdotonta sanoa toimiiko tämä ja miten toimii, koska objektiivista vertailua ei voi tehdä. Joko käyttää tai ei käytä.

Eihän toi nyt oo pitkäkään... Ai niin, kesällä listalle tulee vielä Vivisun-kapselit.

Tilaan noita siis iHerbistä. Lähettivät tänään viestin sieltä, että nyt saa uudet asiakkaat tiistaihin saakka viiden taalan sijaan 8$ alennusta tolla mun koodilla VUL805. Senkin pitäis riittää jos menee tästä linkistä ostoksille.

keskiviikkona, maaliskuuta 7

Hiuksille

Lukkari: matematiikka, kemia

Tilasin iHerbistä vaihtelun vuoksi shampoon ja hoitsikan. Olen käyttänyt meinaan sitä Tigin Oatmeal & honey -hoitoainetta varmaan kohta 10 vuotta putkeen joten taisi olla jo aikakin. Tuo em. onkin kyllä jo lopetettu, joten ehkä siksikin.


Nämä on orgaanisia ja Giovanni-merkkisiä eikä todellakaan hinnalla pilattuja, nimittäin maksavat alle 6 taalaa pullo!

Shampoo pesee erittäin hyvin jo ekalla vaahdotuksella vaikka tukka ois likainenkin (kuten mulla usein on) ja hoitoaineessa on ihan mieletön tuoksu!

Viikon testaamisen jäljiltä suosittelen näitä oitis! Siellä on näköjään hoitsikalla viiden tähden arvosteluja monta sataa, joten joku muukin on tykännyt.

Tilasin myös lisäravinteita. Kirjoittelen niistä kanssa joku päivä.

PS. iHerb-neitsyille tiedoksi, että VUL805-koodilla saa 5$ alennusta ekasta ostoksesta.

maanantaina, maaliskuuta 5

Sport Camp

Lukkari: liikunta

Olen melkoisen etuoikeutetussa asemassa, kun sain viikonlopun nauttia kahden maailman absoluuttisesti parhaan kuulannostajan opetuksesta Turussa! Vaikka on siinä on tädin ruho kovilla, kun muutamankin tunnin toistaa sitä ihtiään (eli raudoittaa ilmaa) pari päivää peräkkäin. Lisäksi päänuppi on turvoksissa teknisistä nyansseista (ja silmäkulma koska kopautin siihen kuulalla). Onneksi meille oli järjestetty väliaikanumeroita, joissa Ivan "Iso-D" Denisov teki uusia maailmanennätyksia (ei toki mitään virallista, mutta mieletöntä katsottavaa joka tapauksessa. Ai niin, soudussa hän taisikin jäädä enkoista melkein sekunnin...)

32 kg kappale


Mitäs mun muikkareissa nyt sitten lukee viikonlopun jäljiltä.... hmm... jaaha:
1) Hengitä kuten juostessa.
- Selvä, näin teen.
2) Käsivarsikontakti tempauksessa.
- Okei.
3) Ja sitten se ykkösdippi alusta saakka.
- Tässä on enempi totuttelua mutta eiköhän se ala sujua.

Pakko hiukan leuhkia, että siinäpä ne korjauskohdat oikeastaan olikin. Muuten ei sitten enää puutu kuin voimaa vähän sieltä sun täältä. Sen kerryttäminen on kyllä aika hidasta, mutta mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa... (Mun omia tyttöjä varten ajattelin tässä lähipäivinä kuvailla videopätkää noista viikonlopun opetuksista kun ovat vielä tuoreessa muistissa.)

Mainiota ryhmää meitä siis oli tuolla Spartan Centerissä. Kukka oli hoitanut järjestelyt meidän puolesta ja hyvin olikin hoitanut (kiitos vielä kerran!!).

Tässä muutama räpsy:

Ehkä Vesakin vielä tajuu?
Kyllä se hyytyi Markultakin tuo virne...

Lämmittelyä

Kuvausryhmä lämmittelee myös


Vielä mä (Kuva Satu Mikkonen)


Mulla on kisadieetti päällä. Joku kysyi, että mistä mäkin muka aion laihduttaa. 
Näköjään leuoista nyt ainakin liikenis hyvin vaikka kilon verran.

torstaina, maaliskuuta 1

Univormu

Lukkari: taito- ja taideaineet, matematiikka
Tulin sitten valinneeksi ehkä kaikkein huonoimman mahdollisen päivän vaihtaa kengät tämmösiin nilkkureihin, nimittäin lumituiskua on luvattu kymmenisen senttiä. Hienoa...


Ystävältäni Teealta löytyi Filipan farkut joita hän ei käyttänyt (enkä ihmettele, koska oishan nämä hänelle nyt hillittömän isot kun kerran mulle mahtuvat). Ne ovat pyörineet mun tosew-listalla ties kuinka pitkään ja sunnuntaina sitten otin viimein ja tein oikein urakalla ompeluhommia. Kun olin pistänyt koneet kiinni ja pakannut kaikki tieltä pois nosteltavat kasat takaisin ompelupisteen verhon taakse, huomasin, että olin unohtanut lyhentää ne oranssit.

No, kääritään.

Villatakki on siis sieltä Cubuksesta. Näissä pitkissä on mitoitus vähän erikoinen, nimittäin tämä on S ja aika valtava. Lyhyissä olikin semmonen normaalimpi.
Värejä oli vaikka millä mitalla (mm. kirkas keltainen, vihreä ja punainen) ja mulle kävi tietysti karkkikaupat, eli en osannut päättää. En siis ottanut mitään.